Mitä tekevät öisin ne kissat, jotka jo monta sukupolvea sitten unohtivat kuinka selvitä luonnossa omavaraisesti saalistaen itse oman ruokansa, löytää turvallinen yösija ja taistella reviiristään ties millaisten petojen kanssa? Entä ne, jotka luulevat, että on olemassa vain kolme kissarotua: kaikkein ylivertaisin eli kyseinen kissa itse, se ärsyttävä turhake, joka vie aina parhaat nukkumapaikat ja puolet isäntäväen huomiosta, sekä ne karvaturjakkeet, joita on niin monen eri näköistä kuin on niitä kyläpaikkojakin, joihin toisinaan joutuu lähteä vierailulle, vaikkei oikein tahtoisikaan.
Mä kerron mitä ne sellaiset kissat tekevät. Ne katsovat yön pimeinä tunteina kissadokumentteja eivätkä vakuutteluista huolimatta suostu uskomaan, että on olemassa myös pyramidien sisuksiin uhrilahjoiksi muumioituja kissoja, metsissä viekkaan näköisesti luikkivia villikissoja ja niitä, joilla ei ole karvoja ollenkaan, mutta joita kuitenkin niin kovasti näytetään televisiossa palvottavan. Ja ne erilaiset maukaisut, joita kissadokumenttien kummalliset kissat päästelevät! Ne ovat jotain niin outoa, ettei ole tosikaan ja niille on aina heristettävä korvaa, ihan varmuuden vuoksi.
Joskus lyhyempikin kissavideo riittää herättämään hämmennystä. Tämä video saa Pätkiksen ja Sinnin suorastaan suunniltaan joka kerta, kun sitä katselen - tänäänkin, kun videon blogia varten etsin ja läpi vilkaisin. Voitte vain kuvitella kuinka pikaisesti päiväunet saatiin päätökseen ja alkoi armoton näytön taakse vilkuilu ja nuuskiminen äänilähteen paikantamiseksi. Ei ne koskaan opi. Mites muiden kissat, herättikö puhuva kattikaksikko muuallakin suuria tunteita ja hämmentyneitä ilmeitä?
