Joskus on aika päästää irti

Kyllä. Sen vanhan violetin heppapallon hetki on nyt viimein koittanut. On aika päästää irti. On aika päästää uskollisesti ponnahdellut heppapallo lelujen taivaaseen ja etsiä tilalle uusi ehjä pallo. Sellainen, joka myös näyttää pallolta eikä tuollaiselta... tuollaiselta... öh, noh, tuollaiselta. Ymmärrätte kyllä, kun kurkkaatte kuvia.

Vietimme eilen pallon jäähyväisiä parin tunnin mittaisen hömpöttelylenkin muodossa ja talteen jäi aivan liikaa kuvia, jotka on mukamas pakko saada mukaan tähän juttuun. Ken jaksaa kaikki katsoa, iso peukku hälle. Ja osanotot myös. Vaan kyllä tämä kuvaspämmi sitten helpottaa, kun iskee marras/joulukuu eikä kuviin saa tarpeeksi valoa muulla kuin taskulampulla. :p Innolla sitä odotellen. Not.

Otus ja hänen pallonsa. Se virallinen yhteiskuva. ;)

Se oli sen pallon tarina!

Menneiden kaivelua: Kissat yhteiskuvassa

Meidän katteja ei usein vierekkäin hengailemassa nähdä, koska Pätkiksen mielestä kaikenlainen liiallinen läheisyys on kokemus jostain maailmanlopun ja helvetin irti pääsemisen välimaastosta, joten mikä lie ihme sattui männä kesänä, kun ykskaks menivät ja parkkeerasivat vierekkäin parvekkeen pöydälle maisemia pällistelemään. Kännykällä ehdin niistä muutaman kuvan napsaista ja vaikkei lopputuloksen laatu päätä huimaakaan, niin siinä ne todistetusti ovat hetken olleet: yhdessä, vierekkäin, sopuisasti! Jospa ottavat saman uusiksi heti tuossa ensi kesänä. ;)

Tuhat ja yksi heinää

Ja melkein yhtä monta kuvaa yhdestä ja samasta koirasta luttanan lempilelunsa kanssa niiden heinien keskellä haaveilemassa, että joku liittyisi leikkiin sen ainaisen kameran räpläämisen sijaan. Onhan se tuonkin elukan naama jo niiiiiin nähty! Varsinkin tämän päivän kuvaoksennuksen jälkeen. Ellei jo eilisen, ehhehe.

Mainittakoon tässä sekin, että kuvissa vilahteleva musta/oliivinvihreä Hurtan panta on kirppislöytöni kesältä. Samanlainen musta/maastonvihreä panta on ollut yksi käytetyimmistä pannoistamme varmaan ainakin parin ellei jopa kolmen vuoden ajan. Tykkään kovasti, kun noissa on omaan silmään kivat värit, heijastinnauhaa sekä hyvin kosteutta ja likaisia olosuhteita kestävä materiaali (on muuten iso plussa uimahullun koiran kanssa). Tuo uusin panta on 60 cm mittainen eli periaatteessa sen 5 sentin verran turhan iso, mutta heitto on niin pieni tuon mallisessa pannassa siihen sopivimpaan kokoon nähden, että tuokin toimii kyllä noissa rymyreissuolosuhteissa ja on sen kanssa tylsät hihnalenkitkin hoituneet. :)