Pönötystä ja heppapalloja

Mistä sitä viimeistään tietää, ettei ole tullut valokuvailtua järkkärillä kovinkaan aktiivisesti menneinä kuukausina? Muun muassa siitä, kun jo toisen kerran tässä blogikoomasta heräilyn jälkeen survaisee kameran muistikortin läppärin CD-asemaan täysin eri puolella konetta sijaitsevan kortinlukijan sijaan. :D Että näin hereillä meillä ollaan tänään(kin). 

Muistikortti saatiin onneksi kaiveltua viimein esiin koneen uumenista ja tuoreimmat metsäilykuvat fiksailtua. Kovin jäi pönötyshenkiseksi tuo viime viikon saalis, kun ei aina jaksa sitä pelkkää heppapallosekoiluakaan kuvailla. Heppapalloista puheen ollen, Carolla on nykyisin käytössään Kallelta ylimääräiseksi jäänyt vihreä pallo ja se oma ihana violetti (merkiltään Horsen Around) näyttää lähinnä yliajon uhrilta... Raaskisi vaan heittää pois, mutta kun se tunnearvo, se tunnearvo. ;) Tuo kuvissa vilahteleva Kallen entinen pallokin on jo aika kyseenalaisessa kuosissa (kahva on aivan päreinä, koska Kalle tapaa kanniskella pallojaan kapeasta kahvasta toisin kuin Caro, joka nappaa kiinni suoraan pallosta), joten varmaan ostellaan seuraavaksi uusi violetti. Hyvin nuo ovat rajuja leikkejä kestäneet, joten edelleen voin kaikille pallohulluille heppapalloja suositella. :) Ja nyt kehun nimenomaan niitä pehmeitä joustavia palloja. Kovamuovisia vastaavanlaisia on myös, mutta ne tuskin hampaita hirmuisesti hellivät, joten me pysytellään noissa kumimaisissa malleissa.