keskiviikko 22. toukokuuta 2013

Mallioppiminen

Mallioppiminen lyhyesti: 

"Mallioppimisessa opitaan matkimalla ja havainnoimalla. Nyt lehtokurpalle näytetäänkin videolta, kuinka ne lehtokurpat, jotka osaavat soittaa sinfonian säkkipillillä, saavat valtavan kasan namupaloja, mutta ne, jotka soittavat väärin tai vain lorvivat eivätkä edes koske säkkipilliin, pudotetaan kaivoon. Oppilas oppii näin, että jos soittaa väärin, putoaa kaivoon ja jos soittaa oikein, saa palkinnon." 
(Lähde: Hikipedia)

Meilläkin suositaan mallioppimista. Kas näin!


Ahkeraa opiskelua kera piristävän kahvikupposen.


Aivan varmasti Carosta tulee suunnatonta ihailua herättävä pro aivan kaikessa, missä saksanpaimenkoiran tuleekin sellainen olla. Sellainen pro, siis. Että lähetelkääs tänne vaan suoraan ne ykköspalkinnot ja ruusukkeet, joita emme nyt jaksaneet vaivautua paikan päälle hakemaan. Kiitos jo etukäteen!


maanantai 20. toukokuuta 2013

Viikkokatsaus Vinttimaahan

Juu eipä tässä paljoa ole ehtinyt blogia päivittelemään eikä varmasti ehtisi tänäänkään, ellei kesäsade olisi pihatuoleja kastellut. :p Mahtavan kesäsään mahdollistamat erilaiset ulkoiluaktiviteetit muista menoista ja kohtalaisen happamista nettijumitusongelmista nyt puhumattakaan ovat pitäneet Karvahelvetin isäntäväen tehokkaasti poissa näppiksen ääreltä ja se on kyllä ollut kaikkea muuta kuin kurja juttu. Kickbike odottelee pihamaalla uusia jarruja, joten sen kanssa emme ole päässeet vieläkään henkeämme vaarantamaan, ja suunnittelemani eka peltojälkivirityskin häilyy vasta haikeissa unelmissa (paikka lupineen on hanskassa jo, ooh!), mutta talviturkki tuli sentään viime viikolla Caroluksen osalta heitettyä. Harmi vaan, että sekin tapahtui tylsästi kytkettynä, paikalle kun oli eksynyt muutama onkivavan heiluttelijakin emmekä tohtineet testata, miten hyvin siima toimisi saksalaisen raajojen taikka vaihtoehtoisesti kaulan ympärille solmittuna...















Vinttipojat Leo ja Onni voivat loistavasti. Onni jahtaa oravia (harrastus, jota tonttia ympäröivät aidat toisinaan melko ikävästi häiritsevät) ja Leo taasen kaikkea sellaista, mihin normitaloudessa käytettäisiin hyönteismyrkkyä. Täällä sen homman hoitaa ruskea vinttieläin. Vintti tappaa talossa ja puutarhassa! 

Pojat ovat muuten edelleen aivan haltioissaan Sinnistä ja Pätkiksestä. Aivan kuten aina ennenkin, siis. Siitä mulla on olemassa ihan oma kuvasarjansa (kunhan vaan ehtisin sen blogiin asti laitella), joten ei siitä toistaiseksi tämän enempää. Kissojen näkeminen tuntuu kuitenkin olevan vinttien mielestä huiseinta, mitä niille on pitkiin aikoihin tapahtunut. Ja mikä parasta, vintit ovat kissojenkin mielestä kohtalaisen okei, ne kun ovat kaikesta jättiläismäisestä arvelluttavuudestaan huolimatta käytökseltään todella hillityn rauhallisia eivätkä näin ollen aiheuta samanlaisia sätkyjä kuin liikkeiltään "hippusen terävämpi" saksalaiseliö.


























Että hyvin menee, mutta menkööt! :) Kiirusta piisaa jatkossakin, joten uusia päivityksiä tulee taas sitä mukaa, kun ehtii. Nyt tärkeintä on nauttia kesästä.


tiistai 14. toukokuuta 2013

Kisut ihan pihalla

Hollolassa ollaan taas. Ai että täällä onkin hykerryttävän kesäistä, vihreää ja lämmintä verrattuna Ouluun! Kyllä meidän tosissaan nyt kelpaa lomailla. :) Kissat korkkasivat heti tänään sen kovasti odotetun ulkoilukautensa ja koska nyt "eräs" on vähän väsy, saavat kuvat luvan kertoa noista ulkoiluista kaiken oleellisen. Ja niitä kuviahan piisaa. Jospa sitä tuossa huomenna kiusaisi kameralla vaihteeksi noita koiruuksia. Joo, niin me tehdään. Nyt kuitenkin hyvät yöt! :)


















































sunnuntai 12. toukokuuta 2013

Reissua reissun perään

Otetaan yksi kappale puolisokeita valokuvaajia ja isketään yhdet aurinkolasit vahvuuksilla sen nokkaan kiikkumaan. Lisätään keitokseen aurinkoinen päivä ja kamera. Saadaan tyyppi, joka ei näe kameransa näytöltä ilman laseja oikein mitään ja lasit silmillään se näkee ottamiensa kuvien värit aivan päin prinkkalaa. Että ei se nyt taaskaan mennyt ihan putkeen se kuvausreissu, mutta onnea on kuvankäsittelyohjelman tarjoama ensiapu, huh ja hah! Niin, ehdittiin kuin ehdittiinkin sitä Nitaa vielä tälle viikolle nähdä, joten pitäähän nämä kyseenalaiset otokset tännekin näytille hutkia.

Huomisen ohjelmistossa meillä on tasan tarkkaan vain yksi ainoa juttu ja se on karvaisten turpiemme suuntaaminen kohti Hollolandiaa. Etelöidymme koko lauman voimin, siis. Ans kattoo mitä siitäkin reissusta tulee. Jos ei muuta, niin autossa istumisesta puutuneita arseja ja raajoja nyt ainakin. Perästä kuuluu!