maanantai 20. toukokuuta 2013

Viikkokatsaus Vinttimaahan

Juu eipä tässä paljoa ole ehtinyt blogia päivittelemään eikä varmasti ehtisi tänäänkään, ellei kesäsade olisi pihatuoleja kastellut. :p Mahtavan kesäsään mahdollistamat erilaiset ulkoiluaktiviteetit muista menoista ja kohtalaisen happamista nettijumitusongelmista nyt puhumattakaan ovat pitäneet Karvahelvetin isäntäväen tehokkaasti poissa näppiksen ääreltä ja se on kyllä ollut kaikkea muuta kuin kurja juttu. Kickbike odottelee pihamaalla uusia jarruja, joten sen kanssa emme ole päässeet vieläkään henkeämme vaarantamaan, ja suunnittelemani eka peltojälkivirityskin häilyy vasta haikeissa unelmissa (paikka lupineen on hanskassa jo, ooh!), mutta talviturkki tuli sentään viime viikolla Caroluksen osalta heitettyä. Harmi vaan, että sekin tapahtui tylsästi kytkettynä, paikalle kun oli eksynyt muutama onkivavan heiluttelijakin emmekä tohtineet testata, miten hyvin siima toimisi saksalaisen raajojen taikka vaihtoehtoisesti kaulan ympärille solmittuna...















Vinttipojat Leo ja Onni voivat loistavasti. Onni jahtaa oravia (harrastus, jota tonttia ympäröivät aidat toisinaan melko ikävästi häiritsevät) ja Leo taasen kaikkea sellaista, mihin normitaloudessa käytettäisiin hyönteismyrkkyä. Täällä sen homman hoitaa ruskea vinttieläin. Vintti tappaa talossa ja puutarhassa! 

Pojat ovat muuten edelleen aivan haltioissaan Sinnistä ja Pätkiksestä. Aivan kuten aina ennenkin, siis. Siitä mulla on olemassa ihan oma kuvasarjansa (kunhan vaan ehtisin sen blogiin asti laitella), joten ei siitä toistaiseksi tämän enempää. Kissojen näkeminen tuntuu kuitenkin olevan vinttien mielestä huiseinta, mitä niille on pitkiin aikoihin tapahtunut. Ja mikä parasta, vintit ovat kissojenkin mielestä kohtalaisen okei, ne kun ovat kaikesta jättiläismäisestä arvelluttavuudestaan huolimatta käytökseltään todella hillityn rauhallisia eivätkä näin ollen aiheuta samanlaisia sätkyjä kuin liikkeiltään "hippusen terävämpi" saksalaiseliö.


























Että hyvin menee, mutta menkööt! :) Kiirusta piisaa jatkossakin, joten uusia päivityksiä tulee taas sitä mukaa, kun ehtii. Nyt tärkeintä on nauttia kesästä.


7 kommenttia:

  1. Ihanat vinttieläimet, rapsutuksia niille ja muillekin täältä länsirannikolta. Ja hui, vinttieläin saa komeasti korvatkin ylös - hauskannäköistä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vinttieläimen korvat menee pystyyn usein silloin, ku tilanne vaatii erityistä tarkkaavaisuutta ja iskee semmonen kevyt terhakkuusfiilis. :) Näyttää pöljältä, ku normitilassa korvat vaan lurpattaa ja sen takia usein unohtaa, että pysyy ne pystyssä myös. :p

      Poista
  2. Mageet maisemat tuossa alimmassa kuvassa! Vau..

    luuhullut.blogspot.com

    VastaaPoista

Kiitos, kun kommentoit! :)