Uusi vuosi on tuonut kissojen elämään paljon vaihtelua eikä vähiten siksi, että se aloitetaan aivan eri ympäristössä kuin edeltäjänsä. Jo ennen joulua kissat nimittäin pääsivät muuttopuuhiin, mikä ei aluksi miellyttänyt niitä yhtään kaikkien kivojen leikkipaikkojen kadotessa ympäriltä.
Ei mua kukaan näe, eihän?Kyllä siinä oltiin hätää kärsimässä, kun sisään ja ulos lappasi porukkaa, joka kantoi pois piilopaikan toisensa jälkeen, kunnes lopulta suojana olivat vain verhot. Tai no suojakin on suhteellinen käsite, kuten kuvasta näkee... Noh, idea kai se on tärkein tässäkin asiassa.
Tuonneko mahtuu muka kaksi kissaa?Oli kuitenkin aivan selvää, että kantokoppaan oli taas uskaltauduttava, jos meinasi selvittää minne ne kaikki huonekalut ja lelut loppujen lopuksi oikein katosivatkaan. Muutoksen vastahakoiset värinät viiksissään kissat matkasivat kopassaan kohti uusia nurkkia, joista täytyi alkaa omaa reviiriään valtaamaan.
Hei täähän haisee kodille! Voin rehellisesti myöntää yllättyneeni kuinka nopeasti kissat uuteen kotiin sopeutuivatkaan! Ne nukkuivat autuaasti jo ensimmäisenä yönä, kierivät matolla tyytyväisinä ja leikkivät leluillaan aivan eri tapaan kuin vieraissa nurkissa kyläillessään. Ehkä ratkaiseva tekijä oli irtaimisto, joka oli ennestään kateille tuttua, vaikkakin aivan erilainen ympäristö muutoin olikin. Oma kiipeilypuu tuli tietysti tarkoin tarkastettua heti alkuunsa, vaan eivätpä katit malttaneet koko iltaa siinä keikkua, kun niin paljon muutakin nähtävää riitti.
Oiskohan tuonne turvallista hypätä?Ja mitä kaikkea muuta Pätkis ja Sinni uudelta reviiriltään löysivätkään selviää tulevissa postauksissa!
