Jatketaas Hollola-reissun tapahtumilla heti tuon tuoreemman jutun perään, että päästään näistä rästitarinoistakin joskus. Noin niin kuin koiramaisesta näkökulmasta katsottuna reissumme jännin päivä oli päivä, jona pääsimme ensi kertaa testailemaan majapaikassamme jo pitkään hyvin palvellutta Kickbikea. Takajarruhan siinä vaati pientä fiksaamista, mutta muuten vempaimessa ei ollut mitään valittamisen aihetta.
Tauko varjossa oli paikallaan.
Pysytääs ihan asfaltilla nyt kummiskin, jooko?
Vastoin kaikkia etukäteisolettamuksiamme selvisimme kokeilusta täysin ilman turvalleen lakoamisia, mitä nyt muuten vain ihan pikkuisen säädettiin, kuten asiaan ensikertalaisina kuuluu. Ite opin mm. sen, ettei Kickbiken runko jousta tippaakaan sama kuinka monta kertaa sitä kyydistä pois laskeutuessaan polvella kolauttaa. Komeat mustelmat sain, mutta opinpahan sentäs lopulta, kiitos vaan! :p Isäntä lähti matkaamme rullaluistellen (liikuimme siis noista taukokuvista poiketen asfaltilla) ja toimikin oikein loistavana kirittäjänä, Caro kun ei noilta vetohaluiltaan kuitenkaan "ihan" mikään husky ole enkä itekään mikään vauhdin potkimisen maailmanmestari, heh! Kyllä tuli silti jarrulle käyttöä, nössö meikäläinen kun ei millään uskaltanut päästellä menemään täysillä koiran intoutuessa oikein kunnolla laukkaamaan. Saa nähdä uskallanko ikinä, sillä kyllä siinä varsin pätevää haipakkaa päästään. :)
Kyllä se oikeasti tykkäsi, uskokaa nyt! :D
...
Päivä oli sen verran aurinkoinen ja lämmin, vähän päälle 20 astetta, että otimme tuon alle viiden kilometrin matkalla ainakin sen neljä juopottelutaukoa ja vähän varjossa hengailua siihen päälle. Mukava tuulenvirekin piti meille seuraa. Tuolla kombolla me pärjättiin oikein hyvin ja ihan loppumatkallekin riitti vielä niitä vetohaluja. Koiria ei tullut vastaan yhden yhtä, mutta pyöräilijöiden ja kaiken maailman kesähiihtäjien ja -luistelijoiden me annettiin mennä ohi ite tien laitaan pysähtyen, varmuuden vuoksi.
Takaisin kotiin päästyämme meinasin, että no nytpä meillä on taatusti väsynyt ja raukea koira, joka ei hetkeen sieltä talon nurkan varjoista aurinkoon paahtumaan nousekaan. Vielä mitä. Meni ehkä maksimissaan se puolisen tuntia paluusta ja siinä se pentele taas oli, mutaisen kuolaista frisbeetä syliin tunkemassa. "Let's leikitään, hei, ettei mene vallan lorvailuksi tämä päivä!"
Syvä huokaus.
Mulla olis tässä suunnitelmissa ostaa kickbike :) En oo ikinä tykännyt pyöräilystä (enkä kyllä koiran kanssa edes uskaltais kokeilla, vois olla ojassa melko nopeasti:P), mutta tuo näyttää niin kivalle vempeleelle että pakko hommata. On vaan sen verran hintava että ei ole vielä raaskinut ostaa. Mutta jospa tässä kesän aikana :)
VastaaPoistaMä kans meinasin oman ostaa, jos tulis vaikka käytettynä sopivan hintanen vastaan. Ja onhan noita olluki netissä siellä täällä aina välillä. :) Jotkut vaan myy Kickbike-nimellä niitäki potkupyöriä, jotka on todellisuudessa ihan eri merkkiä, joten siinä pitää olla tarkkana, että onko ostamassa aitoa Kickbikea vai jotain ihan muuta. Mä haluisin tommosen aidon, ku ne feikit ovat kuulemma monesti vähän heppoista tekoa ja toi aito oli tosi hyvä, vaikkaki ahkeraan käytössä ollu. Pyörällä mäkään en oikein uskalla juoksuttaa. :p
PoistaJoo aitoa miekin meinasin, kestää sitten toivonmukaan useamman vuoden :)
PoistaLuulis kestävän helpostiki monia vuosia normikäytöllä. :)
PoistaMinä hommasin pyörään Springerin (sama juttu kuin Kickbikessa, kaikkia mahdollisia kopioita myydään springereinä, vaikka toiminta olisi täysin eri) viime vuonna. Siinä on kaikkein suurin ero tuohon Kickbike-hommaan, että koira ei vedä vaan juoksee remmi löysänä rinnalla. Ja se on ainoa tapa millä uskallan Rakkimus & pyörä yhdistelmää kuljettaa. Jos tuo saisi vetää, niin ojassahan minä olisin alta aikayksikön, niin huono tasapainoaisti tuli syntymässä saatua.
VastaaPoistaKoirahoitolassa Suski on vedättänyt sillä pyörää ja kyllä se vaan tuntuu enemmän siitä vetämisestä pitävän. Sääli koiran kannalta että emäntä on tällainen pelkuri...
Toisaalta, eipä tuo ole kertaakaan kieltäytynyt pyörän rinnallakaan juoksemasta niin että tuntuu se siitäkin pitävän :D
Niinä ammoisina aikoina, ku meikäläinen oli vielä kakara, muistan Hollolan porukoiden juoksuttaneen kahtaki sakua kerrallaan pyörän kanssa ja ainaki toinen niistä oli kiinni Springerissä ellei jopa molemmat (eri puolilla pyörää tietty). Se vasta oli hurjaa touhua ainaki mun silmissä, tasapainoaisti mullaki ku oli ja on edelleen hammastikun luokkaa. :D Pyörällä meneminen on mun kaltaselle tohelolle turhan riskialtista. Jos Caro ois sellanen ojiin loikkiva korvat hukkaava höyrypäävetäjä, ois jo toi pelkkä Kickbike aivan liikaa, mut onneks toi pysyy tiellä eikä tee äkkijarrutuksia. Tai ainakaa vielä ei oo tehny, kääk... x) Joustonaru on musta aika ehoton tossa vetämishommassa. Meillä tuntu toimivan ihan noi canicross-vermeet, joista se joustoki jo löytyy, mut varmaan ois parempiaki ratkasuja olemassa. :)
PoistaSe unohtu tossa sanoa, että luulenpa jo sen pelkän juoksemisen olevan koiralle nii hauskaa, ettei siihen pakosti sitä vetämistä ees tarvita. :) Caroki ois varmaan aivan onnessaan Springeristä, jos ite vaan uskaltaisin semmosella juoksuttaa, kjäh!
PoistaMiekään en varsinaisesti meinannut vedättää, vaan niin että juoksis siinä vierellä. Kaupungissa kun asuu ja liikennettä on sen verran paljon, että pitäs olla sitten niin hyvin käskyn alla koko ajan jotta uskaltais eessä juoksutta. Eihän se tietysti olis kun opetella :D
PoistaMutta eiköhän tuo sivulla juokseminen nyt alkuun ainakin riitä :)
Kaupungissa se onki eri juttu, ku on sitä liikennettä sen verran paljon, paitsi ehkä yöllä. Mua ei rehellisesti sanottuna ees kiinnosta koittaa missään kaupunkiympäristössä, että mimmosta sohlausta siitä tulis. :p Ehkä sitte, ku ois kunnolla kokemusta tosta touhusta ylipäätään. Näin alussa hakeudun ihan suosiolla jonneki, missä ei tartte muuta liikennettä ihmeemmin miettiä, vaan voi huoletta vedättää menemään ilman sen kummempia opetteluja. :)
PoistaIte juoksutan Rexiä pyörällä pyörän vieressä. Pidän siis vain yhdellä kädellä ohjaustangosta, kun koira on toisessa kädessä. Mitään ongelmia ei ole, kun toi on pentuna jo oppinut, että siinä mennään rauhallista ravivauhtia sivulla remmi löysällä :) Ja sama rauhallisuus on vaikka tulisi mitä elukoita vastaan.
VastaaPoistaMeillä toi tekniikka kosahtais jo tohon yhellä kädellä ohjaustangosta kiinni pitämiseen... Ensiavussa oltais aika vikkelään ilman koiraaki, jos keskittyisin pyöräillessäni yhtään mihkään muuhun ku siihen ohjaamiseen ja eteenpäin kattomiseen. :p
Poista