Pelonsekaista ihailua

Mikä on se kumma juttu, joka saa ragdollin, kerta toisensa jälkeen, luikkimaan häntä koipien välissä korvat luimussa talon perimmäiseen nurkkaan ja maatiaisen säntäämään heti katseluetäisyydelle? Mikä ihme voi aiheuttaa saman eläinlajin edustajissa noin vastakkaiset reaktiot?

Mikäpä muukaan kuin jokin mahdollisimman kovaääninen ajoneuvo, joka suvaitsee reviirimme laitamilla liikuskella. Mitä suurempi kooltaan, sen parempi, ja tämänpäiväisessä mörössä sitä ihailtavaa ja kauhisteltavaa riitti monen päivän varalle!

Nelivuotias

Jos syntymäaikaa ei tiedetä tarkemmin kuin kuukauden tarkkuudella, voiko synttäreitään juhlia vaikka koko syyskuun, jos niin haluaa?

Sinnin mielestä voi ja synttärisankarihan saa toki mitä haluaa: loputonta palvontaa, kanan muotoisia nameja, Whiskasia, kissanmintulta tuoksuvia hiiriä, lämpöisiä vilttejä, karvaleluja eikä lainkaan kynsienleikkuuta ja furminointia, tai vilaustakaan pölynimurista ja kammottavasta pitkäjalkaisesta kamerajalustasta.

Siispä oikein mjauuuukasta syntymäSYYSKUUTA nelivuotiaalle Sinnille!

Komea yövieras

Eilen meillä oli yövieras ja erittäin kuvauksellinen sellainen, etten lisäisi. Pahaksi onneksi kameran salamasta loppui patteri ja vieraan kuvailu jäi vähän aiottua vähemmälle, hämärää kun oli. Noh, joku toinen kerta sitten. Raffe-hauva kun saapuu toivottavasti joskus toistekin kissantuoksuiseen hoitolaitokseemme maukuvia kakaroitamme paimentamaan.

Nauravainen ja terhakka Raffe on siis rodultaan Lancashire Heeler, jollaisia ei ihan joka nurkalla vastaan tepsutakaan. Lisäinfoa tässä mahtavasta koirarodusta voitte haeskella täältä.

Kissat eivät yli-innokkaasta fanistaan kuitenkaan innostuneet ja tekivät varsin selväksi, ettei hiileriä meidän taloon toiste haluta. Onneksi kissoilta sitä koirailulupaa ei tulla jatkossakaan kysymään, hahaa!

Mitä silloin todella tapahtui?

Kauan siitä juhannuksesta nyt on aikaa, kohta kuukausi? On siis äärimmäisen ajankohtaisen aiheen, juhannusaaton, kuvakertomuksen aika! Eli seuraavassa tuhti paketti siitä kuinka totaalisen pihalla meillä juhannuksena oltiin.

Kaikkihan alkoi siitä, kun ihmiset saivat päähänsä, että juhannusaaton puistoretkestä on tehtävä jokavuotinen perinne, oltiinhan tuota perinnettä jo peräti yhden kesän ajan vaalittu. Miksi siis katkaista hyvin alkanutta putkea.

Ja voi kuinka määrätietoisesti, pitkin askelin, lähdimmekin sitä perinnettä pitkittämään! Ei ollut epäilystäkään siitä, että nyt oltiin tosissaankin sen kuuluisan jännän äärellä.

Toki suuren maailman mysteerit vaivihkaa hieman jännittivätkin, toisia hieman enemmän kuin toisia. Matkan varrella oli kuitenkin rutkasti paikkoja, joihin piiloutua liialta jännältä. Omistajat olisivat toivoneet, että noita paikkoja olisi ollut vähän vähemmän...

Furminointi ei olisi Pätkikselle tällä kertaa oikein maistunut, mutta minkäs teit, kun valjaissa olit. Onneksi se lopputulos miellytti kaikkia osapuolia ja kameralle kelpasi jälleen poseerata.

Hetkittäin puisto tuntui vallan ahtaalta ja ruuhkaa varsinkin erinäisten nähtävyyksien ympärillä riitti.

Puiston komein taideteos, Suuri Kivi, oli nähtävä oikein läheltä. Sen varjossa Sinnin oli mukava levähtää.

Ja läheltä nähtiin myös jotain muutakin mielenkiintoista. Kas, pikaruokaa ja oikein nenän eteen tarjoiltuna! Pikaruoka tosin lensi pois ennen kuin Pätkis ehti tehdä elettäkään sen syömispuolen suhteen...

Poseeraus sujui kissoilta mallikkaasti mitä nyt tuuliolosuhteet ajoittain hieman kuvauksellista kampausta sotkivatkin.

Välillä venyteltiin vasten juhannuskoivua tai sitten muuten vain näytettiin aivan oravan mehevää pakaraa haikailevalta metsästyskoiralta. Ja haukuttiin päälle.

Jossain vaiheessa juhannusaattoa se meno hyytyy meillä kaikilla, ihan luonnollistahan se on, ja niin kävi myös tällä kertaa. Ei tahtonut enää tassu osata toisen eteen, ei vaikka kuinka maaniteltiin. Liikaa raitista ilmaa vissiin ja liikahan on liikaa oli kyse mistä tahansa.

Ei siinä muu auttanut kuin tilata taksi, joka veikin juhlavähen leppoisasti keinahdellen takaisin oman kodin ovelle. Ei pöllömpi päätös juhannusriennoille. Ensi vuonna uusiksi!