sunnuntai 23. lokakuuta 2011

Sekava seurakunta

Kun ulkona tihuttaa vettä eikä vilttikään tunnu tarpeeksi viluisia varpaita lämmittävän, on otettava käyttöön rutkasti kovemmat keinot, nimittäin kesäiset valokuvat. Haa, siitäs saat nokillesi, harmaa ja ankea syksy!!!


Mehän tosiaan peuhattiin lähes koko heinäkuu lähinnä tuolla eteläisessä Suomessa, vaan kun en ehtinyt tuolloin suuremmin koneen ääressä istuskella, niin kertomattahan nekin tarinat täällä blogin puolella jäivät. 

Caro ja Leo.

Onneksi kuvat noilta helteisiltä kesäpäiviltä säilyivät, vaikka tarinat ainakin tarkimpine yksityiskohtineen ovatkin jo aikapäiviä sitten mielestä pois haalistuneet. Tässäpä siis ennen julkaisemattomia kuvia heinäkuisen Hollolan perukoilta niin Carosta kuin Onnista, Leosta ja Leevistäkin. Varoitan jo tässä vaiheessa, ettei tämän(kään)kertaisessa kuvakavalkadissa erityisen älykkäillä ilmeillä brassailla. ;)


Teinipojat.


Jollekin pitäisi vissiin heittää jotain..?


Leevi lenkillä. Onnin mielestä tosi naurettavaa touhua.

Kaino tuijotuskisa. 


Minäkö muka iso? Noi muut on vaan liian pieniä!

"Huomaamaton" hiipijä.


Tarhaeläin.

Mikäs perrr....?

Äh, taas vaan joku haiseva koira. 

 No niinku LOL! Itelläs on pitkä nokka!

Luonnonkiharat väärässä päässä.


Ensi kuuta koskevissa suunnitelmissamme siintää uusi reissu etelään, joten tuolloin saadaan samasta porukasta tuoretta kuvamateriaalia, mikäli nyt loppusyksyn hämärässä yksikään kuva enää julkaisukelpoiseen tyyliin onnistuu. Näitä kesäkuvia riittää toki vielä ainakin pariin eri postaukseen, joten täytyyhän nekin aikanaan julkaista, ettei turhaan tullut räpsittyä.

PS. Muistakaas osallistua juhla-arvontaan, ellette ole moista jo tehneet! :) Keskiviikkoon asti on tosiaan vielä aikaa.

6 kommenttia:

  1. Oih ja voih! Joku päivä mä vielä olen vinttikoiran onnellinen omistaja... Sitten kun ei enää jaksa remuta paimenien kanssa ;) Grey, borzoi, afgaani - you name it, I want it.

    VastaaPoista
  2. Hih, on noi kyl niin ovelia koiria, ettei voi olla tykkäämättä. Monesti näin sakemannien kanssa kasvaneena ja vaivaiset pari vuotta sitte Onnin kautta tohon koiratyyppiin tutustuneena tuntuu, ettei borzoit oo oikeita koiria ollenkaan, niin eri tavalla ne käyttäytyy (ja ääntelee, erityisesti toi Onni-poika...) mihin ite on tottunu. :D Vaan hienoja eläimiä ovat, siitä ei pääse mihinkään.

    VastaaPoista
  3. "Huomaamaton" hiipijä ei selvästikään ole oikein kiinnostunut teinihaukkujen tekemisistä :D

    VastaaPoista
  4. Onni on semmonen, että hyvin vähän kiinnostaa yhtään mikään, ainakaan kovin pitkään. :p Se on semmonen suuri ajattelija, joka lymyää pihalla yksinään eikä sitä paljon muitten seura kiinnosta. Leo on täysin toisenlainen, sosiaalisempi.

    VastaaPoista
  5. Kyllä on NIIN onnellisen näköstä porukkaa että!!

    VastaaPoista
  6. "Onnellisen näköinen" on aika moneen tarkoitukseen venyvä käsite, ainaki meiän piireissä... :D

    VastaaPoista

Kiitos, kun kommentoit! :)