Pojat loskassa

Mökkijuttuihin jälleen, että päästään joskus niistäkin. Kaikki se maaliskuun loputon loska tuntuu tässä vaiheessa vuotta suht utopistiselta, täällä meilläpäin kun on ehtinyt olla jopa jo muutama oikea hellepäivä. Toista se oli tuolla mökillä! Sinne saapuessamme satoi vielä uutta lunta, mutta lomamme edetessä eteni myös kevät ja lumen tilalle saatiin aimo annos loskaa, joten etukäteen suunnittelemamme kävelyretki lumisen järven jäällä typistyi lopulta yleiseen hönöilyyn ja loskassa pärskyttelyyn rannan tuntumassa. Kivaa sekin oli, ei sillä.

Daltonia ei raahattu järvelle asti kastumaan, sillä tassut sai kasteltua oikein kivasti jo siinä mökin nurkilla. Kakara ei kammonnut loskaa ja vettä mitenkään erityisen paljon, mutta ei se kyllä osoittanut mainittavaa kiinnostustakaan veden kanssa lutraamiseen. Maine coonien sanotaan usein pitävän vedellä leikkimisestä, mutta yksilöt ovat tunnetusti yksilöitä, eikä tuo yksilö tunnu innostuvan vedestä keskivertokissaa enempää. Huolettomammin se kyllä tassujaan kastelee kuin Sinni tai Pätkis, joten voi olla, että vesileikitkin alkavat kiinnostaa jossain myöhemmässä elämänvaiheessa. :)