Naisia joka tassulle!

Eilen oli jälleen treffipäivän vuoro, joskaan tuo aina yhtä rakas kolmas pyörä (vaiko viides, hmm?), aurinko, ei joukkoomme lyöttäytynyt. Ihan - köh köh - pilvessä oltiin. Treffikumppaniksemme valikoitui tällä kertaa Nita, jonka kämppistä Nanaa tapailimme viime viikon puolella, kuten ehkä vielä muistattekin. Tehtiin yli kolmen tunnin luontoretki ja hauskaa tietty oli, kuinkas nyt muutenkaan. 

Vaikka Caro ja Nita eivät intoudu keskenään koskaan yhtä villiin painiin kuin Caro ja Nana, nauttivat nämäkin otukset ihan selvästi toistensa seurasta ja myös painivat toisinaan puhumattakaan kaikenlaisesta muusta pienestä kaverillisesta nahistelusta ja spontaaneista kilpajuoksuista. Caro tuntuu katsovan itteään puolisentoista vuotta vanhempaa neitirouvaa pikkuisen ylöspäin, joten ehkä senkin takia ne villimmät leikit jätetään enemmän "samalla tasolla" olevan Nanan kanssa leikittäviksi. Vaan eipä se haittaa ollenkaan, että eri koirien kanssa on erilaiset leikit. Ei sitä nyt aivan aina tarvitse painaa pitkin männikköä sata lasissa, niin kivaa kuin sellainen saattaakin monesti olla. :p

Nitahan se siinä.

Pärstäkerroin.

Keppihullujen sukua.

"Sullako se oli se paras keppi siellä?" "Eläpä yritä siinä mitään!"

"Jaa se oli tooommonen... No emmää sitä ois halunnukaa..."

Ken yhdessä kuoppaa kaivaa, se yhdessä sinne kurkistaa.

Osaa se Nita yksinkin!

Niin, tää oli ny se kuuluisa metsurihäiskä.

Tää oli se kaivuri.

Mitä lie taas jäljestävät. Ota noista ny selvää.

Muodostelmalenkkeilyä.

Ja sama jatkuu.

Tää on se hepulihomma.

Törmäyskurssilla.

Hepulinaamat.

Loppuposeeraus.