Mummilaloma tuli tänään päätökseensä (woohoo, laumamme on jälleen kokonainen!) eli oli aika hakea kattikaksikko takaisin Karvahelvettiin. :) Niin kiva kuin se uusi taivaita hipova raapimatolppa mummolassa olikin, sai loman aikana kotiin kasattu "toisen käden uusi" kiipeilyteline erittäinkin lämpimän vastaanoton: samantien, kun kantokopan luukku kotieteisessä aukeni, sujahtivat viiksekkäät uutta linnoitustaan tutkimaan.
Siinä vaiheessa, kun Pätkis vielä nuuskutteli lattiatasossa telineen tikapuita ja pohti mikä ihme viritelmä oikein olikaan kyseessä, oli Sinni jo kiikkunut niin yläorrella kuin sujahtanut kuution muotoiseen mökkiinkin kököttämään. Kököttäminen, tuo Sinnin elämän suola! Kyllä se Pätkiskin nuo samat paikat tsekkaili, mutta ragdollimaisen huomattavalla viiveellä vain. Mihinkäs tässä nyt olisikaan kiire, valmiissa maailmassa.
Teline on ollut loppupäivän ajan huomattavan ahkerassa käytössä, mistä syystä uskaltaisin väittää ostoksen olleen onnistunut. Siis siitäkin huolimatta, ettei kyseessä ole mikään maailman tukevin viritelmä, teline kun tuntuu hieman huojahtelevan kattien (ja erityisesti sen - kröhöm - laaja-alaisemman) painosta, mutta toisaalta onpahan elämässä jatkossa tuota jännitystä sen suhteen pysyykö viritys pystyssä vaiko ei ja mikä tulee olemaan se kohtalokas yö, kun tulemme heräämään julmettuun kolinaan kissojen säntäillessä kauhuissaan ympäri kämppää. ;)
Ilmassa väreilee aavistus.
Etkai sä vaan oikeasti meinaa rahdata meitä...
...KOTIIN?!
Kyllä, kyllä se perhana meinaa!
Ja siellä kotona:
Huojuvan tornin kuningatar löysi paikkansa huipulta, tietenkin.
Ei pöllömpi taso tämäkään.
Eikä tämäk...zzzzz....
...zzzZZZZzzzzZZZzzz...
PS. Tämän postauksen kuvat eivät kyllä nyt kovin havainnollisesti telineen ulkonäöstä kertoneet, mutta eiköhän tuo viritys tule kuvissa moneen otteeseen lähiaikoina esiintymään, joten korjataan tämä pieni puute piakkoin. Ette te varsinaisesti mitään maagista tule näkemään...paitsi ehkä kissojemme mielestä. :p
Laatupaikat niin mummola kuin kotikin :-). Niin paljon mielenkiintoista tekemistä, että ei ihme, että on hyvä ottaa pienet päikkärit tutkimusmatkailun välissä. Sitten taas kohti uusia seikkailuja!
VastaaPoistaNoh, laadusta en nii tiiä varsinkaan kodin kohalla, mut ainakaan raapimispinta-alasta se hauskuus ei täällä meillä kiinni jää. :p Terveisin nimimerkki: "Neljän kiipeilytelineen ja yhden kynsienteroitustolpan talous"
PoistaIhanasti boksin täydeltä kissoja! :) Ja kannattipa tulla mummilasta kotiin! Meillä Nuppu ehti viime lomalla muuttaa kirjansa mummilaan. Kun koitti lähdön aika, se oli aivan hämillään, että mihin kissa nyt kotoaan lähtisi. Ei tainnut olla meillä edes mitään lohdutuslahjaa odottamassa. :-o
VastaaPoistaIsäntä sanoi ton koppakuvan nähdessään, että näyttää kuin katit ois sullottu sinne tosi ahtaasti, vaikka todellisuudessa koppaan mahtuis pari Sinnin kokoista lisää. Eri juttu sitte kuinka hauskaa se ois muiden ku sivustakatsojien mielestä. ;) Meillä on ihan sama ton kyläpaikkaan sopeutumisen kanssa, jos se paikka on ilmapiiriltään rauhallinen. Äkkiä noi sellasista paikoista kotinsa tekee!
PoistaOi miten autuas ilme viimeisessä kuvassa <3
VastaaPoistaUupelo iski. :)
Poista