Tänään piti olla nätti puolipilvinen sää ja reissu metsään, mutta sen sijaan olikin harmaata ja ulkoilukamuna cockeri, joka keräsi itteensä kerrassaan hillittömät määrät lumipaakkuja. Kätevää kyllä, jos tykkää syödä lunta suoraan omista rintakarvoistaan vielä hyvän aikaa ulkoilun jälkeenkin. Vähän kuin olisi mehujääautomaatti omasta takaa! Caro voi moisesta vain haaveilla, sillä eivätpä tartu lumipaakut sen lyhykäiseen turkkiin, eivät sitten millään, vaikka kuinka hangessa möyryäisi. Koira ite ei ehkä tällaista puutetta arvosta, mutta laiska emäntä kiittää - ja kuittaa, nimittäin tämän päivän osalta.
Jaaha, kahvakuula palannut kuviin ;)
VastaaPoistaJa vielä joku kerta kaksin kappalein, Kallella on nimittäin nykyään ihan oma kans. ^^
PoistaIhanat kaverukset ! lumessa on hauska temmeltää :)
VastaaPoistaKyl näin on. :)
PoistaIhania kuvia! Omasta blogistani löytyy kuvia meidän rescue-koirasta ja myös tarinaa sen hankkimisesta. Postaus löytyy osoitteesta https://ireachforthestars.wordpress.com/2015/01/28/rekusta-rakkaaksi/
VastaaPoistaInnolla jään seuraamaan blogiasi uutta kuvamateriaalia odotellen :)
Kiitos paljon ja pitääpä vilkaista blogiasi myös. :)
PoistaLapsuudenkodissa on ollut samaan aikaan sekä cairnterrieri että villakoira - se lumipaakkujen määrä tosiaan oli helvetillinen! Onneksi jossain vaiheessa lenkkeilyttäjä (allekirjoittanut) ja koirat saivat luvan mennä ulkoa suihkuun sulattemaan lunta, sitä ennen ne piti repiä kylmässä tuulikaapissa pois.
VastaaPoistaKallelleki on tuttua toi suihkun kautta sisälle tuleminen. Ja toki se myös ihan ulkoilupukuakin käyttää toisinaan, vaan arvaahan sen jaksaako sitä pukuakaan joka kerta pukea, ku omakotitalossa sitä ulkoilua tulee harrastettua tosi monta kertaa päivässä. Tossa taas yks syy, miks mä niin tykkään sakemannin helposta turkista - ja puhun ny siis nimenomaan lyhytkarvasakusta. :p
Poista