Kummallisia mulipäitä

Sukulaiskoirista on tullut kesän kunniaksi ehtaa mulipääsakkia. Kallen kaali on "virallisen" trimmauksen jäljiltä kuin pieni pyöreä kuula (Kekkonenkin kääntyilee aivan varmasti kateellisena haudassaan, niin komeasti kiiltelevä kuula se on) eikä se Leksankaan pitkä nokka "epävirallisen" trimmauksen seurauksena ilmennyttä vaikuttavaa mulipääefektiä häivytä. Oli miten oli, Kalle näyttää nyt helposti tunnistettavalta cockerilta ja Leksa... Noh, Leksa on Leksa, tuo hämmentyneitä katseita puoleensa vetävä velton vikkelä kesämies. Kesämies, joka ei muuten pahemmin paikkojaan piilottele, vaikka välillä ehkä syytä olisi (pahoittelen siis jo etukäteen traumoja, joita alla olevia videoita katsoessanne tulette saamaan. Itepä klikkailette kaikkia epämääräisiä videoita pitkin nettiä, vaikka äiti/opettaja/nettipoliisi taatusti on moisista teitä varoittanut, niih!). 

Jos joku joskus kysyisi millainen koira cockeri on, näyttäisin tyypille tämän 

videon. ;) Jos joku kysyisi samaa borzoista, etsisin ehkä jonkun toisen...

Epäilyttävää, niiiiiiiiiiiin epäilyttävää.

Heinikossa ollaan vaan ja hengaillaan.

Caron mielestä Leksa on uudessa lookissaan lähes pelkästään epäilyttävä. Ei mitään muuta. Se kyllä haisee etäisen tutulta, mutta näyttää täysin käsittämättömältä yhdistelmältä pelkkää kuonoa, raajaa, piiskahäntää ja pall...pall...pallohkon muotoista päälakea. Pakko on sellaista ilmestystä kyräillä, kun luonto niin sanoo. Ehkä se joku päivä lakkaa sanomasta niin, mutta siihen asti luontoa on kyllä tarkasti kuunneltava.

PS. Otan muuten kommenttivalvonnan pois tämän postauksen myötä (ainakin toistaiseksi olkoot näin), koska luonto sanoo myös silleesti. Älkää ihmetelkö, jos tilanne yllättäen joskus muuttuu.