Eroja

Kissoille koitti lauantaina melkoisen ovela päivä: ne joutuivat ekaa kertaa noin kahteen vuoteen useammaksi tunniksi eroon toisistaan. Edellisen kerran tämä tapahtui silloin, kun Pätkis joutui lekurin pakeille (tuolloin ohjelmistossa taisi olla ainakin jotain hammaskiven poistoa ja takahampaiden syöpymisen paljastaneiden pissavaivojen ihmettelyä), mutta tällä kertaa syynä oli jotain huomattavasti kivempaa: reissu Leevin luo. :) Sinni kun on niin mahdoton arkajalka, että vaatii joka kerta useamman tunnin sopeutumisajan uskaltaakseen liikkua tarhan suojakopista yhtikäs mihkään, päätin säästää sen tarhan kauhuilta ja jättää tyypin suosiolla kotiin.

Olkoonkin, etteivät nuo kissat ole keskenään kuin paita ja peppu, niin kylläpä meillä vaan oli illalla kotiin palaillessa oikein eteisessä asti vastassa yksi hämmentyneen näköinen kissa. Kun Pätkis, kantokopasta päästyään, lähti suuntaamaan kohti ruokakuppia (ylläri, että sillä oli moisen seikkailun jälkeen omasta mielestään aivan pohjaton nälkä!), oli sillä samantien perässään kilpparin värinen perävaunu. Perävaunu, jonka olemuksesta huokui uteliaisuus siitä, että "missäs pirussa sitä on oikein oltu ja mitä sulle on siellä tehty, häh?!"

Ja mitäpä siellä tarhassa sitten tehtiin? No esimerkiksi jotain tällaista: