Rantautumisia

Tänään katselemme kuvia teemalla "Määrä korvaa laadun". Juu, pikaisesti ellei jopa hätäisesti napsaistuja kännykuviahan ne! On nimittäin olemassa veneilytilanteita, joihin ei järkkärin kanssa ole minkäänlaista asiaa ja mm. erinäiset rantautumiset ovat luonteenlaadultaan juurikin sellaisia. Niissä tilanteissa päätavoite on olla kompastumatta koiraan (isoon tai pieneen), omiin jalkoihinsa taikka muuhun vapaavalintaiseen yllättävään esteeseen. Suosikkirantautumistilanteeni on saareen rantautuminen: joku vapauttaa koirat hytistä veneen saavutettua turvallisesti rantaviivan, ja sen jälkeen vain toivotaan, ettei kukaan kuole tai kesyimmillään molskahda järveen. Kukaan ei tosiaan viime kesänä henkeään heittänyt, mutta niitä molskahduksia, no niitä nähtiin senkin edestä. Suureksi harmikseni tätä "vapauta kaaos ja toivo parasta" -taktiikkaa ei voida toteuttaa yleisissä satamissa, joten tyytyminen on karvaiseen hurrikaaniin hihnan päässä. Erityisesti sen hihnan, joka usein on nahkainen. Sattuneesta syystä kuvat niistä kaikkein viehkeimmistä hetkistä jäivät kokonaan ottamatta, joten joudutte nyt vain kuvittelemaan kaiken samaan aikaan, kun ite yritän vain unohtaa. ;)