Se päätti maanantaina eli tasan viikko saapumisensa jälkeen, että kuherruskuukausi saa nyt riittää ja hurmurista kuoriutuu riiviö. Olihan se ehtinyt jo kiltisti pitkään ollakin. Aivan liian pitkään noin pieneksi pennuksi, sillä pentujenhan kuuluu aiheuttaa harmaita hiuksia ja sydämentykytyksiä joka päivä, vähän väliä. Daltonkin muisti sen vihdoin viimein.
Joten maanantain jälkeen on:
- nakerrettu koristevalo-oksaa
- mutustettu viherkasveja
- haukkailtu pahvilaatikkoa
- raavittu mattoja ja verhoja
- kiivetty ja hypitty (usein kynsiä käyttäen) mm. pitkin sohvaa, pikkutavaroita täynnä olevaa kirjahyllyä sekä isäntäväen olkapäätä tai jalkaa
- härnätty erityisesti Pätkistä (koska Pätkistä pännii eniten, tietysti!)
- riehuttu joka yö nukkumaanmenoaikaan mahdollisimman kovaäänisesti (villiten mukaan toisetkin kissat)
- kaadettu ja tiputettu kynttilä rautaisine alustoineen sekä koristevalo-oksa maljakossaan
- järsitty johtoja ja kengännauhoja (ei rikki asti - vielä)
- yritetty varastaa ruokaa ihmisten lautasilta
- onnistuttu varastamaan ruokaa muiden eläinten ruokakipoista
- purtu villasukkia, joissa ON JALKA SISÄLLÄ AAAARGH!!!
...ja mitä näitä nyt oli?
Edellä mainittujen lisäksi on tietysti myös kaveerattu Sinnin, Pätkiksen ja Caron kanssa, eikä mitään mainittavia konflikteja ole sattunut. Pätkistä pitää tosin välillä rauhoittaa, sillä Pätkiksen käsitys hauskasta leikistä - pennun raivoisasta mätkimisestä yleensä hippaleikin päätteeksi - ei vastaa hauskan leikin käsitettä meidän muiden silmissä. Onneksi Dalton on haka unohtamaan moiset persheilyt ja hakeutuu aina vain uudelleen ja uudelleen Pätkiksen seuraan. Hullu elukka, eli sopii porukkaan! :D
Viimeisessä kuvassa voimme nähdä kissojen välisen kokoeron, vaikkei kuvakulma täyttä totuutta kerrokaan. :) Dalton saavuttaa koko ajan pienikokoista Sinniä eikä varmasti kulu montaa kuukautta, kun poika hujauttaa ohi. Hännän paksuudessa aletaan olla hyvinkin samoissa ja pitkä karva vain lisää vaikutelmaa massiivisesta hännästä. Pätkikseen kokoon onkin sitten enemmän matkaa kaikilla osa-alueilla, vaikka Pätkis painaakin nykyisellään himpun yli 4,5 kiloa eli vähemmän kuin vuosikausiin. Ne on ne säännölliset ja rajoitetut ruoka-ajat ja -määrät, joilla tehdään ihmeitä. Kukahan niitä rajoittaisi isäntäväellekin? ;)
Tuosta viimeisimmästä kuvasta erottuu hyvin myös kalju kohta Pätkiksen niskassa. Se vasta onkin mysteeri! Nimittäin pari päivää rokotusten jälkeen huomasimme tuon kaljun kohdan tyypin niskassa juuri sillä kohdalla, mihin rokotuspiikki oli annettu. Mitään muuta outoa siinä ei ollut kuin pieni raapaisujälki ja ihan himpun verran punoittava iho - sekä ne puuttuvat karvat. Ei siihen oikein muuta selitystä keksi kuin että Pätkis on ite nyppinyt karvansa, koska rokotuskohdassa on ollut jotain kummia tuntemuksia. Kyllähän se kaljuaan ahkeraan rapsutteli. Tosi erikoinen juttu, mutta noh, karva kasvaa parhaillaan takaisin eikä tuosta sen kummempia seuraamuksia näyttäisi olleen kuin epäedustava ulkonäkö.
PS. Ei kellään sattuisi olemaan tietoa viljattomista kissanraksuista, jotka ovat kooltaan keskivertoa suurempia? Sillä vaan kyselen, kun ne voisivat soveltua ahmimiseen (ja sitä kautta oksenteluun) taipuvaiselle Pätkikselle, se kun joutuisi pakostakin niitä raksujaan pureskelemaan eikä saisi nieltyä niitä tuosta noin vaan suoriltaan. Pennun Royal Canin -ruoka on kooltaan loistavan isokokoista, mutta koska emme tule syöttämään RC:tä loputtomiin, olisi kiva löytää tilalle joku vastaavaa kokoluokkaa oleva viljaton vaihtoehto.
No oho mikä riiviö :D Nuo kissojen painit kyllä välillä näyttää tosi rajuilta. Ja raksu asiaan. Meillä on käytössä Power of naturen raksut ja Orijenin. Mielestäni yhdet laadukkaimmat. Mutta sitähän sä et kysyny. :'D Kooltaan ovat ihan jees, mutta ei kyllä mitenkään tavallista isompia. Aplawsin raksuja isompia ainakin, ne on tosi pieniä. Cooni ryhmässä suositeltiin nappula ahmijoille Sanabelle Grande-raksuja ja James Wellbeloved Adult Oral Health Turkey -raksuja(sisältää riisiä). Kuulemma tosi iso kokoisia ja viljattomia, mutta itselläni ei ole mitään kokemusta kummastakaan merkistä. :D Zooplussasta ilmeisesti saa, ja voi tsekata mitä ne sisältää.
VastaaPoistaSinni ja Pätkis painivat aikoinaan melkein joka päivä ja AINA se oli se Pätkis, jolla ei ollu mitään rajaa siinä hakkaamisessa. Sekopää koko kissa. x)
PoistaMeillä raksuvalintaa määrittelee erittäin pitkälti se, mitä Zooplussalta saa. Onneks sieltä saa vaikka ja mitä, jos vaan kukkaro kestää. :D Joku raja siinäkin ja päteviä vaihtoehtoja piisaa. Me ollaan syötetty aikoinaan J. Wellbelovedia, mut hylätty se ton riisin takia. Pätkiksellä on virtsakide- ja kiviherkkyyttä (oireili Wellbelovedinkin aikaan) ja noi viljahommat ei erityisesti sen takia tuu kyseeseen noin niiku jatkuvassa käytössä. Ton Sanabellen vois tsekata, että mitä se sisältää. Kiitosta vaan kovasti vinkistä! :)
PS. Niin ja tosiaan riisihän on vilja myös, eli silloinhan ruoka ei voi olla viljaton, jos siinä sitä pahuksen riisiä on. :p Kehtaavatkin tunkea sitä joka paikkaan...
PoistaOnko kissoille sellaisia ahmimista hidastavia ruokakuppeja, josta joutuisi kalastelemaan raksuja yhden tai pari kerrallaan? Vai ryöstääkö muut ruoan siinä vaiheessa?
VastaaPoistaMietin vaan kun itse tarjoilin välillä koirille nappulat kääntämällä tällaisen kupin ylösalaisin ja laittamalla raksut "kouruuun" http://tipidogi.fi/images/28190.jpg
PoistaVarmasti nykyisellään ryöstääkin, hih! Meillä on kissoille tarkoitettu aktivointilelu, joka hidastaa syömistä, vaan ikävä kyllä se hidas syöminen ei poista oksentelua, jos nappulat nielee silti kokonaisina. Kokeiltu nimittäin on ja eihän siitä mitään muuta tullu kuin sitä oksennusta, vaikka nappuloiden nielty määrä olikin vähäisempi kuin normaalisti. :p Se pureskelemattomuus on ongelman ydin eikä sitä oikein saa hoidettua muutoin kuin niin isoilla nappuloilla, että niitä joutuu pureskelemaan. Märkäruoan kanssa ongelmaa on vähemmän, vaan tokihan ahmija oksentelee sitäkin.
PoistaAivan ihana konkkaronkka 8) erityisen söötti kuva tuo, missä Dalton kyhjöttää boksissa ja Caro nuuhkii sen nenua :) Varsinainen riiviö siitä on kyllä kuoriutunut ;D
VastaaPoistaKiitti! :) Caro tykkää noista pienistä nenistä, joiden omistajat eivät heti mätki, jos tahtoo hieman nuuskutella. Toisin sanoen parempi pysyä erossa Pätkiksen naamasta, kun taasen Dalton on oikein hyvä nuuskintakohde. :p
Poista...hihiihihi... tuleepa niin Kreetan pentuajat mieleen...
VastaaPoistaLämpimiä muistoja, siis. :D On toi pentujen sähläys vaan niin piristävää seurattavaa kaikessa ajoittaisessa raivostuttavuudessaankin. <3
PoistaRaksulaatuihin en niin ole perehtynyt, mutta meillä on askarreltu raksupersoilijalle pesupallosta oma aktivointipallo, josta pyörittämällä saa vain muutaman raksun kerrallaan. Teippaa vain pesupallon aukkoon sopivan kokoisen paperipalan, että raksuja mahtuu vain juuri ja juuri ulos. Saattaa vaatia kissalta hieman harjoittelua, joten aluksi kannattaa olla mukana tsemppaamassa, ettei riepu lannistu. Myös zooplussan valkoinen aktivointilauta on toiminut hyvin ja varmasti käy huvitukseksi myös koko köörille.
VastaaPoistaTerkkuja taustalla lymyilevältä vakiolukijalta! :)
Hih, kiitokset terkuista ja kiva, että innostuit kommentoimaan! :) Otahan toki uusiksi joku kerta. :D
PoistaMeillä on varmasti juurikin se samainen aktiivisuuslauta, josta mainitsit. Sinnin suosikki. :) Vaan se ei ikävä kyllä auta ollenkaan tässä Pätkiksen ongelmassa: sehän nielee ne vähäisetkin raksut kokonaisina, mikä aiheuttaa sen oksurefleksin. x) Ongelma ei tosiaan ole varsinainen syömisvauhti, vaan se, ettei ruokaa malta pureskella lähes lainkaan. Ja lisäksi Pätkis on äärimmäisen vaikea motivoitava noihin aktiivisuusjuttuihin. Sillä on olematon päättelykyky ja se kyllästyy melkeinpä jo ennen kuin ehtii aloittaakaan miettimään, kuinka niitä raksuja saisi muualta kuin niistä helpoimmista aaltomaisista koloista. Ja sitä kissaa ei onnistu tsemppaamaan ei sitte MILLÄÄN, vaikka kaikki maailman temput koittais läpi. :p Se ku päättää, ettei kiinnosta, niin siitä ei sen jälkeen neuvotella.
Mielenkiinnolla tulin lukemaan kommentteja tuossa raksuasiassa, meillä nimittäin Mimmi nielee kans raksut ehjinä.. Välillä tuntuu siltä, että onkohan sillä hampaita ollenkaan. :P
VastaaPoistaDalton kuulostaa eri veijarilta, kerrohan lisää kommelluksia niin laantuu pentukuume :D
Eih, sielläkin. :p Tuleeko ne ylös samaa reittiä ku menikin, vai pysyykö peräti sisuksissa toisin ku hyvin usein Pätkiksellä?
PoistaTäytyy koittaa listata noita kaikkia tempauksia muistiin, sillä aina se jotain pientä pöljää keksii. Pentukuumeen laantumista en silti voi oikein luvata, se nimittäin on äärimmäisen sitkeää sorttia eikä laannu ees itellä, vaikka joutuu jo olemassa olevaa riiviötä vahtimaan. :D
Kyllä ne onneksi sisällä pysyy, sehän tästä vielä puuttuisikin, että niitäkin puklattaisiin karvojen lisäksi :D Jos ei puruhalua ala löytyä, niin kokeilen raksujen kostuttamista, jos ne vähän siitä pehmentyisivät (ilmeisesti Thriven raksut on kovempia kuin PoNin Cookie´s Choicet...)
PoistaRiiviö on kuvissa viattoman suloinen ;)
No, ei puutu meiltä..."jee!" :D Pätkis on niin kierolla tavalla valikoiva syömistensä suhteen, etten usko sen syövän kostutettuja naksuja. Se ois siinä vaiheessa sama muutenkin syöttää märkäruokaa vain, ku ei niistä pehmeistä naksuista oo hampaillekaan mitään iloa.
PoistaRiiviö söi juuri yhen ison viherkasvin lehden rikki, että se siitä viattomuudesta. :D
Mitä hiivattia! Blogger oli vissiin heittänyt mut täältä sun blogisi lukijoista pihalle. Aloin ihmetellä jo, että mikä kun ei oo postauksia näkynyt, mutta johan selvis syy >:(
VastaaPoistaHöh, vai silleen se teki! Vaan kiva, ku selvis ny toikin ja jutut näkyy taas. :) Et oo tainnu missata muuta kuin viistuhattamiljoonaa kissanpentujuttua. :p
PoistaHih, Dalton paljasti todellisen kissanpentuutensa! Kuvat Daltonista ja Carosta nuuhkimassa toistensa nenuja on kyllä ihania. Toinen vähän toisen kuonoa isompi :)
VastaaPoistaJohan se oli aikakin villiintyä. :p Ja juu, kokoero on aika huikaiseva vielä tässä vaiheessa, vaikka pentu onkin ehtinyt kasvaa jo noista kuvista jonkin verran. Vauhdilla se kasvaa! :)
PoistaHih, kiirettä pitänyt Daltonilla! :D Ja Pätkiksellä ihan mahtava makuuasento ja kuva(t) muutenkin ihan huippu! :D Ihanaa, kun siellä on hippasteltu ja vieläpä Pätkiksen kanssa! Ronski lopetus kuulostaa tutulta, Haikukin tekee sitä toisinaan....
VastaaPoistaOnko raksut tulleet kuvioihin nyt vasta Daltonin myötä kun ennen ei ole ilmeisesti ollut oksenteluongelmaa? Pystyisikö kissoja pitämään tai ruokasaanteja muuttamaan niin, ettei Pätkis pääse syömään raksuja? Sehän olisi hyvä senkin vuoksi, että raksut kuitenkin kuivattaa elimistöä ja laadukkainakin altistavat täten virtsatieongelmille. Pureksittuna raksujen murut taasen voivat jäädä hampaiden koloon keräämään bakteereja ja täten hammaskiveä. Ja voi olla, että isokokoisetkin nappulat ahmitaan pureksimatta. :/ Raksuja valitessa kannattaa viljattomuuden lisäksi kiinnittää huomiota eläinperäisten aineiden määrään. Viljattomissakin raksuissa voi olla hiilihydraatteja runsaasti, jos vilja on vain korvattu toisilla kasviperäisillä aineilla.
Eiiii, raksuja on ollut Pätkiksellä aina samoin kuin herkästi tapahtuvaa oksentelua. Se oksentaa myös märkäruokaa, eli ahmii myös sitä pureskelematta. Mitä muussatumpi ruoka, sitä todennäköisemmin se pysyy sisällä, muttei välttämättä siltikään. Raksut aiheuttavat sitä oksentelua märkäruokaa useammin, varmasti juuri siitä tiivimmästä koostumuksestaan johtuen. Meillä suositaan senkin takia enemmän märkäruokaa ja nappulat ovat vähän kuin lisänä. Ja nykyisellään on lähes mahotonta pitää kissoja erillään toistensa ruoista. Voi sitä aina yrittää, mutta ellei kyttää koko aikaa niitä ruokailusessioita ja puutu niihin, on porukka vierailemassa toistensa kupeilla heti ku silmä välttää. :p Pätkis ei oo mun mielestäni oksennellut useinkaan isokokoisia RC-nappuloita syötyään, koska joutuu oikeasti pureskelemaan niitä, mut kuten sanottua, niin RC:tä meillä ei aiota ton yhen pussin jälkeen myöhemmin syöttää - monestakin eri syystä. Pätkis on pärjäillyt tosi hyvin ilman pissaongelmia noilla viljattomilla tuotteilla (jo monta vuotta), joten en sen takia koe, että ainakaan toistaiseksi tarvitsisi alkaa liian tarkaksi noiden hiilareiden kanssa. Mut kiitos vihjeestä niiden suhteen, sillä mikäänhän ei takaa, etteikö Pätkis vanhetessaan herkistyis noissa asioissa. Toivotaan toki, ettei niin käy. :)
PoistaPiti vain tulla vinkkaamaan, kun satuin ostamaan Canaganin riistaraksuja: ne on suurimpia, mitä mulla on tullut vastaan. Sisältää bataattia ja perunaa, ei riisiä. Muusta terveellisyydestä en tiedä, mutta koko on ainakin sellainen, että Mimmikin noita pureskelee. :) (Saman merkin kalaraksut taas on sitten pienempikokoisia.)
VastaaPoistaKiitti vinkistä! :) Pitää perehtyä noihin. Me ollaan syötetty joskus jotain Canaganin nappuloita (olikohan kalaa ja kanaa), vaan en muista minkä kokoisia ne oli. Ei ainakaan mitään RC:n kokoluokkaa.
Poista