Pentupaketti

Tänään me saatiin tooooosi kivaa postia: Daltonin kasvattajan lähettämä pentupaketti, eli Mustin & Mirrin kautta hommattu reppu, jonka uumenista paljastui erilaisia ruokia, muutama hauska höyhenlelu, ruokakuppi sekä kaikenlaisia lippulappusia & Kamu-lehti. Lämpimät kiitokset kasvattajalle! :) (Menevät varmasti perille tätäkin kautta, näin arvelisin. ;) )

Reppu sisältöineen (ja tietysti myös sen repun sisältänyt pahvilaatikko, haha!) aiheutti varsin ansaittua kuhinaa niin ite lahjan saajassa Daltonissa kuin talouden muussakin eläinkunnassa. Yllättäen se oli se ruoka, johon ahmatti-Dalton iski - aivan kirjaimellisesti -  hampaansa ja kyntensä kiinni. :D Kohta oli yhdessä sun toisessa eväspaketissa ilmanottoaukkoja, mutta eivätköhän ne ehdi parempiin suihin ennen kuin menevät huonoksi. Pikkupoika on nimittäin niin kova syömään ihan mitä vaan haltuunsa saa, että tällä menolla se on hyvin pian aivan kaikkea muuta kuin PIKKUpoika. Edes jääkaapin ovea ei voi Karvahelvetissä enää avata ilman, että pikkukissa on samantien siellä alimmalla hyllyllä ruokavalikoimaa tutkimassa. Mahdoton kaveri!

Ja ahmattihan se on Pätkiskin, mikä taas tänään kostautui hyvin tuttuun tyyliin: riemulla pureskelematta ahmitut ja niellyt, Daltonin jäljiltä jääneet Pure Naturalin pentunaksut, lensivät pian iloisessa kaaressa pitkin lattiaa, josta Caro - myöskin niin kovin tuttuun tyyliin - kävi imaisemassa maukkaan valmiiksi kostutetun välipalan huiviinsa. Mutta hei, paljon oli iloa niistä naksuista, kun yksi kupillinen riitti peräti kolmelle syöjälle. :D

Tällaista sieltä paketista paljastui. :)

Ei saa unohtaa reppua!

Vai petikö tää olikin?

Maukas pakkaus!

Ja yhtä hyvää tuntuu olevan tästä kulmasta kans.

Niin hyvää, ettei kielikään pysy suussa. Myös ilman pakkausta maistui, siis.

Sinni tutustuu höyhenleluun.

Ja vähän muuhunkin.

Eipä tarvinnut tutustua yksinään.

Nuuh!

Sinni ei ollut kestää kaikkea tätä suunnatonta jännyyttä!

Ahmatti päätti saalistaa välipalaksi pätkän sormea.

Välikuolema uusien ihanien lelujen keskellä.

Tapittaja.

Pätkis saapuu areenalle. Dalton seinäruusuilee, kerrankin!

Pentunaksut kulkevat ääntä kohti. Pureskelu on tässä kohtaa TÄYSIN yliarvostettua.

Ja Caro kiittää!

Kauheeta haaskausta tollanen puklailu ja ruoan antaminen muille!

Pahvilaatikko, aina ihana. Ja on se Daltonkin välillä ihan söpö. ;)

Pyh, jaa VÄLILLÄ vaan!?

Kostan kuulemani vääryyden viattomalle höyhenlelulle.