Pennun sosiaalistamista ja laumaan sopeutumista

Note to self: älä koskaan hommaa tummaa pentua pimeimpään vuodenaikaan, jos mielit saada pentuajoista hyvälaatuisia kuvia. 

Oikeasti, riemastuttavan hirveää on tämä kuvaamistouhu nyt, vaikka käytettävissä on ihan asiallinen salama ja kaikki. Tumma pentu, pimeys, kattovaloton olohuone ja musta sohva ovat sellainen yhdistelmä, että oksat pois. Huh ja puuh, mutta näillä mennään! Kuvalaatua suurempi huolenaihe on silti se, ettei tule astuttua tai istuttua täydellisesti varjoihin maastoutuvan pennun päälle, sillä ei tuota tyyppiä huomaa ei sitten millään, jos se asettautuu vasten tummaa taustaa kuten esim. nyt nukkuessaan vieressäni mustalla sohvalla. :p

Kärrynpyöräeläin. Joo, on siellä eläin, jossain!

Tänään ajattelin kirjoitella sosiaalistamisasioista. Olen vakaasti päättänyt, että Daltonista kasvaa rohkea ja avoin kissa, jonka voi ottaa matkaan mukaan minne vain ikinä keksii lähteä ja joka suhtautuu uusiin asioihin tyynenä. Lähtökohdat tavoitteen saavuttamiselle ovat enemmän kuin lupaavat, mutta toki tuota hienoa luonnetta on tuettava ja innostettava. Ollaan pyritty esittelemään Daltonille joka päivä jotain sellaisia uusia juttuja, joita se ei todennäköisesti ole ennen nähnyt ja kokenut ollenkaan tai on saanut vain yksittäisiä kokemuksia.

Tähän mennessä koettua (tai ainakin osa siitä):

Robotti-imuri

Meillä on pari Roomba-merkkistä robotti-imuria, jotka surruuttelevat pitkin Karvahelvetin lattioita lähes joka päivä. Hirveän kätevää taloudessa, jossa piisaa karvaa, muttei innokkaita siivoajia. :p Dalton tutustui robotteihin ensi kerran tänään ja piti niitä kutkuttavan kiinnostavina. Välillä se seuraili robotteja kauempaa, välillä kulki niiden perässä ja toisinaan pyrähti häntä pystyssä karkuun aivan kuin kesken hippaleikin. :p

Sauna

Eilen tutustuttiin saunaan iltasaunan yhteydessä. Dalton sai luonnollisesti ihan ite päättää tuleeko mukaan lauteille vai ei. Pitkän harkinnan jälkeen se tuli toviksi alimmalle jakkaralle ihmettelemään, mutta siitä korkeammalle ei ollut hinkua. Suurin osa saunomisajasta sujui kylppärin puolella.

Kynttilät

Meillä poltellaan kynttilöitä käytännössä joka ilta pimeähköinä vuodenaikoina. Dalton koki yhtenä iltana suurta tarvetta tuikkujen nuuskimiseen ja yllättävää kyllä, se liekki oli kuin olikin aika kuuma. Kolmet eri vierekkäin sijainneet tuikut se ehti yhden illan aikana nuuskia läpi ennen kuin uskoi, että hittolainen, ne on KAIKKI yhtä kuumia. :D Sen jälkeen ei olla tuikkuja nuuskittu. 

Auto

Autohan on tietysti tuttu jo eikä matkustaminen autossa tunnu aiheuttavan muita reaktioita kuin akuutin uneen vaipumisen. :p Rentoon matkantekoon kannustaen otimme Daltonin silti eilen mukaan, kun kävimme kaupassa ja käytimme Caron samalla kerralla metsässä heppapalloilemassa.

Metsä

Toiveissani on valjaissa ulkoileva Dalton, joten sopivien valjaiden löytymistä odotellessa kävimme jo kurkkaamassa, miltä meininki metsässä oikein vaikuttaa. Samalla pentu pääsi näkemään Caron luonnollisimmassa olomuodossaan: pallohulluna vapaana hilluen. ;) Reissumme ei ollut pituudella pilattu, koska ollaan isännän kanssa kumpainenkin kipeänä jo toista viikkoa, mutta tulipahan nyt näytettyä Daltonille hieman erilaisempaa maisemaa ja Carokin pääsi purkamaan patoutumiaan mieluisimmalla mahdollisella tavalla.

Uusi ruoka

Tarkoituksena on syöttää talouden kaikille kissoille samaa ruokaa, mutta vasta sitten, kun pentu on asettunut taloksi. Koska pentu on tottunut syömään lähinnä Royal Caninin Maine coon -ruokaa ja Latzia, saa se niitä täällä meilläkin näin alkuvaiheessa. Ollaan kuitenkin jo ujutettu sekaan pienet määrät Almo Naturen kanaa (märkäruoka) ja kuivaruokaahan kissat vetävät kilpaa ristiin, joten tarjolla on myös Almo Naturen kalkkunaraksuja. Kaikki tuntuu uppoavan samalla suurella ruokahalulla. :) Meillä on ollut tapana syöttää useita eri ruokia eli vähän sen mukaan mitä sattuu olemaan tarjouksessa tai mikä on joskus hyväksi todettu (joku viljaton/vähäviljainen ja lihapitoinen se yleensä on), joten Dalton saa jatkaa ruokavalionsa laajentamista sitä mukaa, kun uutta ruokaa taloon kannetaan. Oppiipahan olemaan nirsoilematta.

Sitten vielä pari sanaa laumaan sopeutumisesta. 

Ensimmäisenä tärkein juttu: Dalton ja Sinni nuuskivat tänään toisiaan eli nyt on sitten nuuskittu läpi kaikki Karvahelvetin tyypit! :) Tämä vaikein tapaus hoitui siten, että Daltonin ollessa sylissäni käppäiltiin katselemaan olohuoneen ikkunasta ja samaisen ikkunan äärellä olevassa kissatelineessä hengaili uteliaan oloinen Sinni. Astelin lähemmäs ja niin ne tyypit sitten kurottivat nuuskaisemaan toistensa neniä - ilman sähinöitä. :) 

Sinni on ollut tänään tosi leikkisällä ja hepuloivalla tuulella seurailtuaan sivusta Daltonin leikkejä, joten alkaapa vaan sekin viimein rentoutua oikein kunnolla. Vaikuttaa siltä, että Sinni ja Pätkis ovat saaneet ison osan vuosien varrella kadottamaansa aktiivisuutta takaisin, kun joukossa on pakkaa sekoittava, leikkisästi käyttäytyvä kakara, jota ei selvästikään ole mitään syytä pelätä. Välillä on edelleen sähistävä puolin ja toisin, mutta edistytty on taas yhdessäkin vuorokaudessa huimasti.

Viime yö vietettiin muuten niin, että seuraa kaipaillut Pätkis yöpyi kanssamme makkarissa Sinniltä ja Carolta suljetun portin takana. Dalton nukkui tuttuun tapaansa tyynyni vieressä tekokarvaisella koristetyynyllä, Pätkis taasen sängyn jalkopäässä myöskin itelleen tutussa paikassa. Sinni ei viihdy makkarissa öisin muutenkaan ja Caron oli hyvä pysyä poissa, jotta Dalton sai varmasti unirauhan.

Sellaista tällä kertaa! :)