Ennalta-arvaamattomat tietotekniset ongelmat on viimein selätetty (huh ja puuh!), joten juhlistakaamme vastentahtoisen blogihiljaisuuden päättymistä suloisella oululaisella siilillä. Suuren Ainolanpuiston uumenissa se mennä kipitti eikä tuntunut kummemmin satunnaisia ohikulkijoita säikkyvän, jos nyt ei suoranaisesti arvostavankaan. Uteliaan valokuvaajan se muisti silti pitää kohtuullisen turvavälin päässä yrittäen toisinaan jopa harhauttaa kuvaajaa piiloutumalla reheviin puskiin, ellei pikainen hölkkäspurtti kuvaajan kannoiltaan karistamiseen riittänyt. Lopulta se riitti ja niin katosi pieni piikkipallo omille iltamenoilleen, joita taatusti suuressa puistossa kesäisenä iltana piisasi.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste siili. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste siili. Näytä kaikki tekstit
tiistai 12. elokuuta 2014
maanantai 17. kesäkuuta 2013
Kesäyönä
Koko maailma nukkuu kesäyönä, juuri ennen sadetta päivän vaihtuessa toiseen. Tai niinhän sitä luulisi. Kesken yölenkin saattaa myöskin toisinaan herätä kysymys, jotta miksi koiralla on kaulassaan samaan aikaan kaksi pantaa. Niin, tähän kohtaan sopisi varmasti hyvin "vanhuus ei tule yksinään", "silmä käteen", "et vaan osaa" ja kaikki ne muutkin kaltaisensa sanonnat, joiden aina toisinaan tunnen niin vahvasti itteäni puhuttelevan...
Mutta unohtakaa toki samantien tuo kyseenalainen pantaepisodi ja keskittykää rakeis... taiteellisen hämyisiin kännykuviin. Koska niissä näkyy siili! Iiiiiiiik, SIILI!
Tunnisteet:
Caro,
koira,
koiraroina,
lauman emäntä,
no hupsista...,
saksanpaimenkoira,
siili,
ulostautuminen
tiistai 16. lokakuuta 2012
Kaikki siilit eivät kiroile
Osa niistä vain tuhisee mennessään paheksuvaan sävyyn näyttäen samaan aikaan aivan mahottoman suloisilta. Vaikka ovat ne kiroilevat siilitkin toki suloisia, että eipä sillä, mutta niitä me ei olla vaan vielä tuolla luonnon helmassa kohdattukaan.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)











