maanantai 14. tammikuuta 2013

Kevythäkkieläimet

Sattuipa niin hassusti, että käytiin taas eilen koirauimalassa, vaan kun en millään kehtaisi laittaa samasta teemasta juttuja montaa peräkkäin (niin mitäs ne oli ne about kymmenentuhatta "joulu & UV" -postausta tuossa taannoin, häh?), niin koitan nyt sinnitellä pari päivää julkaisten tässä välissä jotain muuta. :p Mutta tosiaan tällä viikolla se toinenkin uimajuttu on tuloillaan, eli korvat höröllään ne, keitä polskimiset kiinnostavat. Nyt otetaan käsittelyyn aihe nimeltä kevythäkki.


Kolmen tarkastajan tehoisku.


Kirpparin ihmeellinen maailma heitti tuossa alkutalvesta eteemme tarjouksen, johon emme yksinkertaisesti voineet jättää tarttumatta. DogBag -merkkinen kevythäkki kantoreppuineen kuudella hassulla eurolla, kiitos nam! Pakkohan se oli kotiin kantaa, mutta ei todellakaan alkuperäiskohderyhmäänsä, eli koiraa, vaan kissojamme silmällä pitäen. Yritäpä vaan survoa tuollaiseen täysikasvuista sakemannia... Voisi olla aika näky, ja ehkä jopa hieman äkäinen sellainen. :p Kevythäkki tulee olemaan mainio turvapaikka esimerkiksi erilaisilla lomareissuilla paikoissa, joissa katteja ei pysty ainakaan koko aikaa vapaana pitää taikka tyypit olisivat muuten vain oman turvapaikan tarpeessa. Onhan tuollainen kevythäkki huomattavasti tilavampi kuin normaali kantokoppa, jonne ei edes ruoka- ja vesikippoja mahdu. Kevythäkissä sen sijaan mahtuu jopa vähän leikkimään, jos siltä tuntuu. :) Häkissä on monia erilaisia kiinnitysvaihtoehtoja, joten se on varmasti aika helppo kiinnittää tukevasti minne nyt ikinä haluaakaan. Me kiinnitettiin nojatuolin jalkoihin ja siinähän tuo vakaasti pönötti, vaikka erinäiset hepulit kissateltan uumenissa Pätkiksen toimesta heitettiinkin.



Ken mahtuu, ken ei.


Koska häkistä oli tarkoitus tehdä tuttu ja turvallinen juttu heti alkuunsa ennen kuin sille olisi oikeasti käyttöä reissun päällä, iskettiin viritys olkkarin lattialle heti ostopäivänä. Saksalainen nokkaeläin ampaisi samantien härpäkkeen tutkimaan ja vaikka häkki näyttikin reppua lukuun ottamatta käyttämättömältä, niin kyllähän tuolta tuntui erinäisiä tuoksuja löytyvän, niin ahkerasti musta kirsu kangasta haravoi. Sinni koeajoi häkin maltillisemmin, mutta löytyi kyllä useampaan otteeseen torkkumasta pohjalle asettamamme tekoturkisalustan päältä. Kelpasi siis. Mutta Pätkis. Pätkishän suorastaan rakastui uuteen majaansa! Se nuuskutti ja tutki häkkiä todella antaumuksella ja ahkerasti intoutuen useaan raisuun leikkiinkin pohjalle heitettyine leluhiirineen. Kyllä siinä sivuseinät pullistelivat, kun ragdollneiti otti uudesta HopLopistaan ilon irti! Harmi, ettemme saaneet hepuleita koskaan kuvattua, joten joudutte tyytymään rauhallisempaan todistusaineistoon.


Hän mahtuu.


Hän nuuskii.


Hän tarkastaa työn laadun.


Hän on vielä hieman epäileväinen.


Hän tutkii hieman lisää.


Hän alkaa olla tyytyväinen näkemäänsä.


Kappas. Täällähän on häntä! Saiskohan sen kiinni, jos ois nopea?


Ja siitä se hepuli sitten lähti...


Häkki viihtyi lattialla useamman päivän ajan, mutta siinä vaiheessa, kun hoksasimme Pätkiksen todenneen telttansa soveltuvan myöskin vessaksi eli olimme sen kolmannen tai neljännen pissan kopista löytäneet, lähti häkki hiivattiin ja on siellä pysynyt. Kissan pissa ei totisesti ole se tuoksu, jolla me haluamme kämppäämme piristää. x) Annetaan majapaikalle uusi mahdollisuus sitten, kun oikeasti reissuun lähdemme. Luulenpa, ettei pissailuongelma reissun päällä jatku, vaan liittyi ainoastaan yhteen tiettyyn asiaan täällä kotosalla - asiaan, joka myöskin kuuluu kategoriaan "rästipostausaiheet". Eli perästä kuuluu tuonkin teeman osalta. Onneksi siellä rästipostauslistalla ei ennestään olekaan mitään mainittavaa jonoa....eiPÄ!


6 kommenttia:

  1. Luuliko toinen uudeksi vessaksi, ihana Pätkis:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vissiin juu. x) Liekö siksikin, että toinen niiden oikeista vessoista on lähes samaa kokoluokkaa...

      Poista
  2. "Kappas. Täällähäm on häntä."
    :D

    VastaaPoista

Kiitos, kun kommentoit! :)