keskiviikko 10. helmikuuta 2016

Ystävämme kortisoni

Sinnin kutinakuulumisia, vaihteeksi.

Kuten joku ehkä vielä muistaa, sai Sinni tuossa joulukuun alussa kortisonipiikin pitkäaikaisia kutinaoireitaan hoitamaan, ja aivan kuten yli vuosi takaperin edellisen piikin kohdalla, kortisoni auttoikin heti poistaen KAIKKI epänormaalit kutinat. Turkki alkoi kasvaa huminalla takaisin vatsaan ja raajoihin, eikä minkäänlaisia rapsuttelusta ja hampailla nyppimisestä aiheutuvia arpia enää syntynyt. Vaikutus kesti jokusta päivää vajaa kuukauden ajan. Toiveissa oli jopa pidempi vaikutusaika, mutta mitään takeita ei ollut eikä annettu. 




Noh. Tuon ekan kuukauden aikana meille muutti Dalton ja samalla, kun käytettiin pentu rokotuksilla, sai Sinni uuden piikin niskaansa. Kuitti sanoo annoksesta näin: Depo-Medrol 40 mg/ml 21 ml. Samainen annos kuin ensimmäisellä kerralla. Samalla reissulla saimme matkaamme myös reseptin tablettimuotoiseen kortisonikuuriin, sillä tiedossa oli, ettei tuo uusikaan piikki tulisi olemaan vaikutuksineen ikuinen ilo.

Vajaa kuukausi toisesta piikistä ja kutina osoitti jälleen vaivihkaista paluutaan. Haettiin apteekista jo vuodentakaisilta hoitoyrityksiltä tuttua Prednisolonia (5mg). Ostin vain yhden purkillisen sen sallitun kolmen sijaan, koska olin jo heti alkuunsa kovin skeptinen. On meillä nimittäin nähty ennenkin, kuinka pistos on tehonnut kutinaan, mutta tabletti - edes isolla annoksella - ei, paitsi jos kissa on tullut suuresta annosmäärästä niin väsyneeksi, ettei yksinkertaisesti jaksa pysyä hereillä eikä sitä myöden nyppiä ja nuolla ihoaan rikki. Se nyt ei ole ratkaisu eikä mikään, tarkoitus kun on elää normaalia elämää eikä nuokkua jossain horroksen ja valveen rajamailla. 

Ja niin, eipä auttanut tablettikuuri nytkään. Ekat viisi päivää annostusohje oli 1,5 tablettia kerran päivässä ja sen jälkeen 1-1,5 tablettia joka toinen päivä kolmen viikon ajan. Kutina oli kuitenkin tehnyt vaivihkaisen paluun jo piikin vaikutuksen loputtua viis veisaten mistään tableteista. Sinällään ihan jännä, tablettien kun pitäisi olla teholtaan piikin kaltaisia, mutta näin ei ainakaan Sinnin kohdalla ole ollut.




Noin puolentoista viikon verran me tuossa odoteltiin, josko tabletit sittenkin auttaisivat, mutta kun ei, niin pirautinpas sitten tänään lääkärille kysyen jatkotoimenpiteistä. Päätimme testata seuraavaksi Atopica-nimistä liuosmuotoista lääkettä, jonka pitäisi auttaa nimenomaan tuollaisiin atooppiselle iholle tyypillisiin kutinaoireisiin. Vuosi sitten tehtyjen testien mukaan Sinnillä ei ole atopiaa, mutta kaikki siihen kyllä viittaa, ruoka-aineallergiakin kun on jo pois suljettu (testein ja eliminaatiodieetein) samoin kuin stressi ja mitä näitä nyt oli. Ihmisillekin se toki voisi olla allerginen, mutta siihenpä ei auttaisi mikään lääke, sellaista kun ei ole tietääkseni edes keksitty ja ihmisen olemassaoloa on "kohtalaisen" haastavaa välttää, eh.

Atopica-reseptimme on lunastettavissa apteekista huomenissa, joten haemme sen ja aloitamme käytön samantien. Atopicassa on kortisoniin nähden joko hyvin vähän tai ei ollenkaan sivuoireita (toki ainahan noita erikoistapauksia löytyy), joten sen pitäisi olla kortisonia turvallisempi apu kutinaan. Ja jos se ei auta, mietitään sitä kortisonipiikkiä jatkuvampana hoitona uudemman kerran. 

Jos jollain on kokemuksia tuosta Atopican käytöstä kissan kutinaan liittyen, niin kuulisin erittäin mielellelläni lääkkeen tehokkuudesta ja varsinkin siitä, jos sen seurauksena on ilmennyt jotain ongelmia. Osaisi sitten pitää Sinniä paremmin silmällä vastaavien juttujen varalta. :)

Jatkamme aiheesta myöhemmin!


8 kommenttia:

  1. Voi ei, tyhmä kutina :(

    Hui, pari viikkoa (vai onkohan se melkein pari kuukautta...) poissa blogimaailmasta, ja joka paikassa on uusia perheenjäseniä! Ihana Dalton <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No se.

      Pari kuukautta oot tainnu olla tai ainakin niin kauan toi meiän tulokas Dalton on meiän arkea ehtiny ilostuttaa. :p Mut taukoilu tekee välillä ihan hyvää!

      Poista
  2. http://www.turmericlife.com.au/turmeric-recipes-golden-paste/

    Toivottavasti et leimaa tätä heti huuhaaksi. Luin äsken siitä kuinka kurkuma on tehokas tukehduksen poistaja ja ihmisten lisäksi sitä voi antaa myös kissoille, koirille ja hevosille! Siitä tehdään sellaista tahnaa jota lisätään sitten ruokaan. Säilyy 2 viikkoa jääkaapissa. Itse ajattelin pistää koko perheen kurkumakuurille muksua ja kissoja myöten. Eihän se mitään ota jos ei annakkaan. Itse olisin ainakin valmis kokeilenaan tätä ylistettyä maustetta ennen joka kk lekurissa ravaamista. Rasittaa jo pelkkä ajatuskin!
    Linkki hyppäsi nyt tuonne viestin alkuun vaikka sen koitin tähän liittää. Suomeksikin näytti tietoa löytyvän googlettamalla. Ajattelin nyt vinkata tämän jutun ajatuksella eihän sitä koskaan tiedä mikä auttaa. Varsinkaan jos lääkärit ei ole onnistuneet helpotusta löytämään.
    Meillä kaksi kissaa neljästä nuolee toisinaan mahaansa karvattomaksi ja sitten taas antavat karvojen hieman kasvaa. Jos on yhtään samanlaista kuin Sinnillä niin jos et itse halua lähteä kokeilemaan niin voin tulla kertomaan sitten jos muutosta tuli tämän seurauksena.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei, en leimaa. :D Oon hyvinkin avoin erilaisille vaihtoehdoille ja mitä luonnonmukaisempi ratkaisu terveyspulmiin löytyis, sitä parempi se ois. Joten erittäin mielelläni otan vastaan myös kertomasi kaltaisia vinkkejä. Kiitos! :) Täytyy perehtyä aiheeseen lisää tässä ajan kanssa.

      Ja olisin tosi kiinnostunut kuulemaan miten teiän kokeilu kurkuman kanssa sujuu. Noi kissojen allergiat ovat kiusallisen yleisiä ja jokaisella se allergia on tietty vaativuusasteeltaan omanlaisensa, mut eihän mikään tosiaan takaa etukäteen mikä kellekin auttaa. Eli palaahan toki kertomaan teiän kokemuksista! :) Me ite aloitellaan tolla Atopicalla ja käytellään sitä ainakin niin pitkään kuin reseptiä on annettu. Vielä en tosiaan tiedä, kuinka pitkä aika se on, mut varmasti useampia viikkoja.

      Poista
  3. Kiva että kiinnostaa :) toivottavasti Atopicasta onkin hyötyä teille.
    Enhän tosiaan tiedä voiko kurkumalla olla mitään vaikutusta tähän vaivaan. Ennen olisin ollut vielä epäileväisempi, mutta nähtyäni itse kuinka mun psori on alkanu paranemaan tietyillä ruokavaliomuutoksilla niin uskon että ruoka voi olla hyvä lääke. Ei tuo kurkma kyllä kuulu kissan luontaseen ruokavalioon tosin, mutta kai siitä on jotain hyötyä ollut kerran sitä voidaan suositella.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samaa toivomme. :) Ois kiva löytää ees se yks ainoa varma apu, niin uskaltais ehkä kokeilla jotain muutakin myöhemmin ja palata sitten toimivaan tapaan, jos uudet ideat eivät toimi. Mut aika näyttää!

      Voi voi, kurja vaiva sullakin. Ei mikään helppohoitoinen. Yhellä tutullani on se ilmeisesti ikuisena kiusana. Ruokavaliolla on tosiaan iso merkitys ihmisen ja eläimen hyvinvoinnissa, eli ihan uskottavaa se mun mielestä on, että ruokavaliomuutokset voivat helpottaa kutinaa ja ehkä jopa poistaakin, jos oikein hyvin käy. Kaikkea kannattaa kokeilla. :)

      Poista
  4. Voi hitsi. :/ Pidetään peukkuja Atopicalle!

    VastaaPoista

Kiitos, kun kommentoit! :)