Kukapa olisi arvannut, että kuukauden kuuri "rauhallista hihnalenkkeilyä" ottaisi enemmän emännän kuin "kohtalaisen aktiivista" rotua edustavan koiran hermoon? Eipä varmasti kukaan, niin. x) Tilanne on nyt kuitenkin se, että tällä hetkellä puolitoista viikkoa kestäneen koettelemuksemme jälkeen koira on asian kanssa edelleen täysin ok eikä vapaanaolotauko (pois lukien uintireissu ja "paikka"-käskyn pilaamat valokuvaussessiot) näy sen käytöksessä mitenkään. Sen sijaan meikäläinen repii hiuksiaan himoitessaan vanhalle kunnon metsälenkille, kun tuo hihnalenkkeily nyt vaan sattuu olemaan järjettömän tylsää. :p Vaan eipä auta vikinä, ei.
Tehtiin kuitenkin tänään pieni koukkaus luonnon helmaan ja laitettiin oikein vetovaljaat päälle, joskaan vetäminen ei nyt luonnollisestikaan sallittua toistaiseksi ole, koska se tuskin sopisi kategoriaan "rauhallinen lenkkeily". Käveltiin vain rauhassa polkua pitkin ja otettiin jokunen kuvakin tuossa hämmentävän lämpöiseltä tuntuneessa -24 asteen pakkassäässä (tosin Caron anturat olivat tuosta "lämpöisyydestä" hieman toista mieltä, joten erinäisiä teatraalisia kinkkauseleitä tuli todistettua, jos jämähdimme paikoillemme turhan pitkäksi aikaa). Auringon perhana ehti karata puiden taa, ennen kuin me lenkille päästiin, joten suunnitellut aurinkoiset otokset jäivät tällä kertaa pelkäksi haaveeksi. On se rankkaa.
Ihanissa maastoissa lenkkeilette, lähetä tännekin samanlaisia! Aivan ihania kuvia myöskin, on caro vaan niin kuvauksellinen :)
VastaaPoistaVoisin melkein lähettääkin. Itteä nimittäin kypsyttää, ku täällä rannikolla ei oo mäkiä käytännössä ollenkaan, nii aika tylsää meinaa pidemmän päälle olla. :p
PoistaIhania kuvia! :)
VastaaPoistaTänks! :)
Poista