sunnuntai 31. tammikuuta 2016

Ensikosketus lumeen ja painokasta asiaa

Eilen oli Daltonille jännä päivä, sillä se pääsi pitkästä aikaa ulos metsään ja ensimmäistä kertaa ikinä niin, että maa oli lumen peitossa. :) Ulkoilualueeksi piti valita suojaisa paikka, kiitos pirullisen navakan tuulen, joka teki plussakelistä odotettua viileämmän. Dalton tuntui kyllä tarkenevan jo hieman paremmin, mitä edellisellä ulkoilukerralla (nollakelissä), vaikka halusi välillä koppaan lämmittelemään ja syliinkin pääsi, kun alkoi huolella tärisyttää. Turkki on alkanut muovautua ihan selvästi aikuisempaan suuntaan, mutta on se vielä aikamoisen heikko tuolla ulkosalla kunnolla lämmittämään. Pitää katsella niitä villapaitoja sun muita, jos vaikka tuolla kirppareilla kierrellessä sattuisi sopivan kokoinen kohdalle. Uutena en raaski mitään paitoja ostella, poika kun kasvaa huminalla ja siinä jäisi vielä paita jos toinenkin moneen kertaan pieneksi, ennen kuin ollaan lähelläkään sitä lopullista kokoa. Valjaita joutui myös jo säätelemään uusiksi ympärysmittansa osalta, sillä eiväthän ne kovien pakkasten takaiset säädöt riittäneet enää millään mihinkään. :p










Niin joo, mehän kotipunnittiin Dalton aiemmin tällä viikolla ja painoa oli vaa'an mukaan 2,833 kg. Vajaa kilo vielä ja tyyppi on hujahtanut painossa Sinnistä ohi. :p Tiedä siitä saavuttaako Dalton koskaan maagista kymmentä kiloa, mutta iso poika siitä varmasti tulee, ruoka kun maistuu edelleen muidenkin edestä. On niin huvittavaa katsella tuota kaikin puolin niin kovin pentumaista otusta, joka vaan kasvaa ja kasvaa hillitöntä vauhtia. Pää sillä on jo nyt Sinnin pään kokoinen ja kun se öisin oikaisee ittensä nukkumaan ihmisen viereen, varaa se helposti sängystä yhden ihmisen tilan. Rontti, Rotkale, Jötkäle... Siinä muutamia lempinimiä, joilla tuota kaveria on tullut tässä aika usein kutsua, sattuneesta syystä. ;)




Mutta niin. Rotkale pääsi tosiaan sinne ulos eilen ja siltä reissulta ovat nämä kuvatkin, kuten arvata saattaa. Lumi ei tuntunut aiheuttavan pikku pääkopassa erityisiä liikahduksia sen jälkeen, kun sitä oli nuuskaistu, mutta erinäiset risut, oksat ja heinät saivat kyytiä osuessaan ahmatin matkan varrelle. Ruoaksi tuntuivat käyvän nekin. Sama se on kotona, mitä viherkasveihin tulee. Harvennusta on tehty, ahkerasti!

Ja sitten niitä kuvia ilman tämän pidempiä höpötyksiä. Johan siinä taas olikin.




Ensikosketus.








Ahihi! Toihan näyttää herkulta!


Ja maistuu herkulta...


Nuuuuh...luomua sen olla pittää!






Pesukarhuhetki.












Rrrraaau! Petoelläin tullee!






Lisää luomua, nom nom!


Ja matka jatkuu kohti uusia seikkailuja.


11 kommenttia:

  1. Ihanat nuo petoeläin -kuvat! Dalton selvästi nauttii lumileikeistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti! :) Malli osaa ton ilmeikkään poseeraushomman. :)

      Poista
  2. Alkaa olemaan aika muhkea tuo turkki ja hertsileijaa noita petoeläimen tassuja! Koittakaas jotain rikkinäisiä villasukkia tai muita sukkavirityksiä pukea tuolle sankarille - sellasista vois saada jotain lämmikettä tarpeen tullen?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä. :D Muistuu mieleen Caron pentuajat: sillä oli kans aivan jäätävän kokoiset raajat (ja korvat), vaikka muuten olikin pieni rääpäle. Ja hitsi, ku ei meillä säästellä noita rikkinäisiä juttuja, niin ei oo mitään apua villasukkaosastoltakaan. :( Mut pitää silti tutkia kaappien kätköjä, josko siellä jotain ensiapua ois, elleivät kirpparit auta. Mulla on ollu yleensä aika mainio kirppislöytötuuri, niin laitan ison osan toivostani sinne. :p

      Poista
  3. Ompa se reippaana valjaissa! Kumpa meidän Nuuttikin olisi. Pikkusen on Dalton painavampi, Nuutti n. 2,5kg ja kohta 5kk :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuin vanha tekijä eli ei ees huomaa niitä. :) Nuutin valjastelu kuulostaa sun blogin perusteella hyvin paljon meiän Sinniltä eli ei oikein se valjashomma nappaa. "Halvaus" iskee. :p Pätkis on sellainen jumittaja vaihtelevasti, mut ihan parhaiten kulkee ilman valjaita. Se ei vaan oo turvallinen vaihtoehto pennun kanssa eikä monen aikuisenkaan. Riippuu kissasta ja ympäristöstä. Siispä toivotan tsemppiä treeneihin, koska luulis sen valjastelun ajan myötä ainakin helpottuvan, vaikkei se ihan luontevaa oiskaan. :)

      Okei. Jännä nähä kestääkö Daltonin etumatka, vai meneekö Nuutti ohi. :p Isohan siitä pitäis tulla kyllä.

      Poista
    2. PS. Instagramissa on muuten tuoretta videokuvaa Daltonista valjaissa, jos kiinnostaa! :)

      Poista
  4. Daltonin väritys on niiiiin nätti ja komea! Pennut kyllä kasvaa ihan liian nopsaa, saisivat pysyä semmosina pikkusina ihan vähän pidempään mutta ei niin ei nyyh :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin on. :p Hassu juttu, koska en aatellu meille koskaan ruskeaa kissaa (Daltonhan on viralliselta väriltään "geneettinen musta", eli periaatteessa musta, muttei kummiskaan. :p Lisätiedon tarpeessa kannattaa googlettaa aiheesta lisää, koska oon niin surkea selittämään mitään lyhyesti, hah!), mut ny ku tota kattoo, niin onhan se aivan mielettömän hieno! Ja joo, niin kasvaa. Onneks ees se luonne pysyy pentumaisena pitkään. :)

      Poista
  5. Hih, lumi ei selvästikään ollut mikään kamala asia kun noin tomerana ja hurjana talsittiin ja maisteltiin! :) Ja huu, mie luulin Daltonia isommaksi kun se näyttää niin isolta. :D Hyvä paino kuitenkin, mielenkiintoista nähdä miten isoksi poitsu kasvaa. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei ollu. Vähän ravisteli kastuneita tassuja, mut siinäpä se. :) Nii, se NÄYTTÄÄ paljon isommalta kuin oikeasti onkaan. Minkähän laiselta mammutilta se tulee aikuisena näyttämään, huh. :D

      Poista

Kiitos, kun kommentoit! :)