keskiviikko 9. maaliskuuta 2016

Säikähdys ja häkkisuunnitelmia

Keskiviikko eli The Tuplaeunukkioperaation aatto. Joo-o, huomenna sanotaan yhteensä neljälle kulkuselle "hei hei!" Operaation odotteluaika on mennyt suhteellisen vikkelään ja mikä parasta, Caron pissat ovat olleet ihan normaaleja eivätkä lainkaan punaisia, joten sillä osastolla on kaikki okei.








Daltonilla taasen on ollut vähän hankalampaa. Se nimittäin säikähti eilen illalla aivan kuollakseen yhtä tuiki tuttua lelunaruaan eikä ole toipunut järkytyksestä kunnolla vieläkään. Tilannehan oli aivan absurdi: kissa nuuski eteisessä suljettua ovea ja katsahti sitten taakseen aivan normaalisti. En tiedä mitä se oikein luuli selkänsä takana lattialla lojuneen lelunauhan paikalla näkevänsä - varmaan jonkun käärmeen mallisen kummituksen -, mutta tuon vilkaisun jälkeen kissaa vietiin olohuoneeseen niin että tanner tömisi ja lelut vain ilmassa lentelivät. :D Vilkas mielikuvitus on iloinen asia ja silleen! Ei voi mitään, että nauratti ja naurattaa edelleen, kun sitä suhahdusta pääsi aitiopaikalta seuraamaan ja se näky mieleen syöpyi. x) 


Kummitus? Ei kai taas?




Nooh, eilinen ilta ja vielä tänäänkin on katseltu epäluuloisena hiippailevaa, tuttuja asioita hätkähtävää (ai kauhee! Villasukka, iik!) ja ympäristöään tarkkailevaa kissaa, mutta on nähty myös leikkimistä ja normaalia vessassakäymistä, joten eiköhän tuo hölmöläinen näkyjen näkemisestä toivu ennalleen, kun elellään ihan niin kuin tähänkin asti. Tätä kirjoitellessa se kehrää tuossa kainalossa varsin tyytyväisen oloisena torkkuen.




Paraskin koulukuva. Ei tällä hymypoikapatsasta kyllä heru...


Aurinkoinen ja loskan täyteinen kevätpäivä on saanut mietiskelemään myös parvekeasioita. Meillä on aika hankalan avonainen ja korkeahko parveke, jonka täysin kissaturvallinen verkottaminen olisi sekä hirvittävän haastavaa, raivostuttavaa ellei jopa vaarallista, joten olemme pohtineet josko kissojen parvekeulkoiluratkaisuksi kävisi jonkinmoinen häkkisysteemi. Sinnin ja Pätkiksen kanssa pärjäisi edelleen ilman verkkoa, mutta kiipeilyintoinen Dalton on aivan eri juttu eikä sen kanssa oteta riskejä. 

Jonkinlainen kompostiverkkohäkki olisi ehkä ihan riittävän hyvä väliaikaisratkaisu ja sinne saisi mahtumaan pienen raapimatelineen, jollainen pitää toki kunnon häkissä virikkeenä olla. Mitään puukehikkoista häkkiä ei lähdetä värkkäilemään kuitenkaan, hakusessa kun ei ole mikään monivuotinen kiinteä viritelmä. Tässä on varmaan ainakin kuukauden verran aikaa ennen kuin päivälämpötilat selvästi nykyisistä nousevat, joten suunnittelu- ja toteutusaikaa riittää yllin kyllin.


Ääää! Täällä on ny aiiiiivan liikaa kissaaaaaaaaaa!!!


Ärsytt...syt...zyt...zzz...zzzzzzzz......




Kevään piikkiin voi laittaa senkin ihmeen, että Sinni kipusi tänään Pätkiksen viereen kiipeilytelineen huipulle eikä Pätkis edes syönyt kaveriltaan päätä irti. Ooh! Vähän närkästynyttä murinaa kuului alkuun, mutta pian tilanne rauhoittui ja siinä ne päätyivät nukkumaan yhdessä monta tuntia yhteen pötköön. Niin harvinainen tapahtuma tuo tuollainen on (tapahtuu max. neljä kertaa vuodessa), että aina se on maininnan ja etenkin kuviksi ikuistamisen arvoinen.

Joo, siinä kai ne tärkeimmät tältä erää. Sitten vaan peukkuja pystyyn, että huominen leikkaus sujuu kumpaisenkin pojan osalta hyvin. Luotto on kyllä sen suhteen korkealla, lääkäri kun on ennalta tuttu ja osaavaksi todettu. :) Eniten jännittää muistammeko keräillä nukkumaan mennessämme kaikki syömiset lattialta pois, pojat kun eivät saisi syödä mitään 8-10 tuntia ennen operaatiota, ja tullaanko me tulevan kahden viikon aikana hulluiksi, Caro kun ei saisi ulkoilla vapaana ennen tuon ajan päättymistä. Huh, pää leviää jo pelkästä ajatuksesta. ;) Lohduttaudumme sillä, että kun Caron haava on viimein kunnolla parantunut, on kevät siinä vaiheessa hyvässä vauhdissa ja saamme alkaa haaveilla ensimmäisistä ihanista uimareissuista, jotka toteutuvat ehkä jo huhtikuun puolella. Ja tietty aivan hykerryttävistä Kickbike-lenkeistä myös, kunhan tuo loska ja jää haihtuu pois kastelemasta ja liukastuttamasta. Voi huhtikuu, tulehan jo!



10 kommenttia:

  1. Iiks, tsemppejä pojille killuttimien poistoon! Pökkeröisiä eläimiä luvassa, kissat on siinä ärsyttäviä että vaikka jalat ei meinaa kantaa on silti ihan pakko yrittää kiivetä joka paikkaan.. Sitten pitää vahdata niitä koko ajan etteivät vahingoita itseään :D Oi kevättä mekin odotamme <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti! :) Ja toi kuulostaa NIIN Daltonilta... Saa ny nähä millaiseen pakkopaitaan se on laitettava, että pysyy rauhassa tulevat ekat päivät. :D

      Poista
  2. Stemppiä tämän päivän koitoksiin. :D Dalton on niin pieni ettei se edes tajua mitä tapahtui, mutta Caro raukka. :D Ei vaan. Hyvä asiahan se on. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :) Tällä hetkellä tässä lähtöä ootellessa se on Dalton, jolla ottaa TODELLA koville, koska "ÄÄÄÄÄ MISSÄ MUN AAMURUOKA ON?!?!" :D Koko ajan hyppii ympäriinsä, kaapii raksusäiliötä, yrittää syödä viherkasveja ja mölisee ruoan perään. Muut eläimet ovat tietty aivan rauhallisia ja Carolle on se ja sama saako aamuruokaa ollenkaan. x)

      Poista
  3. Voi kaameus mikä päivä tulossa... Mutta Alfred lohduttaa, että viimeistään huomenna Dalton on taas jo ihan oma itsensä :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lieköhän se on tässä tapauksessa yhtään hyvä asia, jos noi hillumishalut on kans ennallaan? ;p

      Poista
  4. Voi eiiii ihana Dalton :'DD Se on kasvanutkin niiiiin huimasti! :oo Tsemppiä leikkauksista toipuville.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Daltonista löytyi vähän uusia puolia eli se EI sittenkään oo voittamaton kaikessa rohkeudessaan. :p Kiitti tsempeistä! :)

      Poista
  5. Coonejahan sanotaan koiramaisiksi kissoiksi, ehkä Dalton on omaksunut koirapuolelta mörköiän? :DDDD Voi höpöparkaa <3

    Täälläpäin yhdellä kerrostalon parvekkeella oli häkki, jonne kisu pääsi tuuletusikkunasta. Tosi näppärän näköinen! :) Muistaa vain myös katon laittaa, tuossa häkissä ei ollut ja aina vähän hirvitti kun näki kisun häkissä, vaikka rauhallisesta persoonalta vaikuttikin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulle tuli kans heti ekana koirien mörköikä tosta mieleen. :D Ei tota mikään muu oikein enää selitä, ku tolleen tyhjiä säikähtää. x)

      Oon nähny niitä tuuletusikkunaversioita ja ne on käteviä, vaan meillä se ei oikein toimi, ku on siihen käyttöön hankalan malliset ikkunat eli ns. ylhäältä alaspäin aukeavat, eivätkä sellaiset ihan perinteiset sivusta avattavat. Katto on kyl meilläkin oltava, tai muuten häkki on aivan täysin turha. :p

      Poista

Kiitos, kun kommentoit! :)