Siinä ne ovat, kaikki neljä tassua. Ei niitä pakoon pääse, vaikka kuinka vimmatusti karkuun koittaa kipittääkin matot rullalle juosten tai ninjaloikkia sohvan nurkkaan tehden. Ei, vaikka kuinka pahasti niitä tuijottaisi ja käskisi häipymään.
Ne ovat ja pysyvät siinä karvaisen ruhon jatkona välillä sätkien, välillä peiton pintaa painellen tai verhon reunaa hamuten. Jokainen niistä on aivan erilainen ja yhtä hämmästyttävä. Neljä ainutlaatuista Sinnin pientä tassua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos, kun kommentoit! :)