maanantai 3. helmikuuta 2014

Koirankasvatusta jo 15 vuotta

Leevi sen tietää, 15 vuoden vankalla alansa asiantuntijuudella: koiranpennun kasvatus on pitkäjänteistä puuhaa. Pentu. Tuo mitään ymmärtämätön koiranraakile. Se vaatii rajoja, se vaatii rakkautta, se vaatii pitkää pinnaa siinä missä ajoittaista täydellistä nöyryyttämistä ja lättyyn vetämistäkin. Jokainen koiranpentu on yksilö ja vaikka kasvatusmetodit onkin viisainta fiksailla aina kulloiseenkin tapaukseen sopivaksi, yksi sääntö se vaan on ja pysyy: jos hypit eläinlauman vanhimman nenille, niin et kyllä hypi kauaa. Ainakaan tosissasi.



Tällaista kasvatustyötä eilen. Rajoja ja rakkautta, niin hyvä siitä tulee. ;)


18 kommenttia:

  1. Onpas ihanan kärsivällinen kasvattaja, ei liikoja hötkyile vaan rauhallisesti ojentaa. Ja näytti kunnioitus menevän perille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Leeviä ei suotta sanota perhepiirissä maailman parhaaksi "koirakissaksi". :)

      Poista
  2. Mua nauratti tässä yksi päivä kun näin jonkun ilmoituksen että 13-vuotias tyttö etsii koiraa itselleen, 8 vuoden koirakokemuksella. Liekö perheessä vai naapurissa ollt koira :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nooh, onhan se koirien kanssa oleminen silti aina kokemusta, vaikkei sitä ihan omaa koiraa oiskaan ollu. Vastuuta toki huomattavasti vähemmän, toivottavasti, ton ikäsellä, mut eipä sitä koskaan tiiä kuinka kovasti on jo ehtiny esim. treenailla kouluttamista vanhempien opastuksella. :)

      Poista
  3. ... taas toi pentu!
    Onneksi Leevi osaa hoitaa homman kotiin kunnialla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, taas! Lohdutuksen sananen: se kasvaa koko ajan eli lopulta elo helpottaa. ;)

      Poista
  4. En uskaltaisi minäkään Leevillä uhoilla sen verran varma ote tossa koulutuksessa ;)
    Tervetuloa visiitille meidän blogiin, siellä hengailee 4 kissan jengi : http://triomiumau.blogspot.fi/
    T/Taru

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En mäkään, sillä muistan vielä elävästi Leevin nuoruusvuosien (eli ainaki ekat 8 vuotta, hah!) lempiharrastuksen: ihmisraajoihin kohdistuneen täysillä puremisen ja raapimisen. x) Ja kiitos kutsusta! Pitääpä kyläillä. :)

      Poista
  5. Wautsi, onpas siinä kouluttajalla komeasti kokemusvuosia. Kärsivällisyys varmasti vahvana valttina!

    VastaaPoista
  6. Ja olipas todellakin kärsivällisen rauhallinen ote juniorin komennuksessa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On siinä monelle kissalle tavotetta, vaikka vielä on rutkasti vuosia jälellä, virkeyden ja muun olemuksen perusteella. :) Meiän Pätkis vois aivan hyvin olla vanhempi, aktiivisuutta ku vertailee. Ja ton kärsivällisyyden huima kehittyminen lähti jo pentuiästä: se kasvoi aikuiseksi yhdessä mäyriksen kanssa ja siinä touhussa, jos missä, vaaditaan sitä pinnaa. :D

      Poista
    2. Kaikki kunnioitukset myös siitä Leeville :D

      Poista
  7. Mestari! Todellinen mestari. :D

    VastaaPoista
  8. Tuo sorsa on sitten mainio, Anna osti sen gorgi pennulleen ja nyt pitäisi uusi
    kun ei sitten mikään muu lelu oo niin mieleinen ja yks aikuinen doggigin rakastaa
    just sorsaa. Hmm mulla on enää yks hyllyssä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Caro sai pentuna vissiin saman sarjan fasaanin ja vieläki se ääntelee ja on noin muutenki "hengissä". :p Hyviä leluja kyllä.

      Poista

Kiitos, kun kommentoit! :)