sunnuntai 13. joulukuuta 2015

Hurmuri

Se hurmaa kaikki. Aivan kaikki! Perjantaina se hurmasi mummin eli sen ykköstyypin, joka kannattaa hurmata, jos mielii päästä isäntäväen reissujen ajaksi varmuudella viihdyttävään täysihoitoon. ;)


Hurrrr...hurrr...hurrrmaan kaikki!


Meillä oli tosiaan isännän kanssa tuossa perjantaina muutaman tunnin iltameno eikä tuntunut kivalta ajatukselta jättää penikkaa vielä muiden kanssa kotiin. Mummi piipahti meillä jo päivällä kissaan tutustumassa ja siinä se ajatus sitten syntyi, että Daltonhan voisi viettää iltaa hänen luonaan tulevaisuuden hoitopaikkaan totuttautuen. 










Sehän meni tietysti enemmän kuin nappiin sekin: ensin leikittiin ja sitten nukuttiin. Menoillemme lähtömme jälkeen oli kuulemma leikitty vielä vähän lisää ja kun mummi vetäytyi yöpuulle paluutamme odottelemaan, oli Dalton tullut ihan siihen viereen kehräämään ja nukkumaan aivan kuin olisivat vanhoja tuttuja. :p Kovin oli mummi ihmeissään millaisia kissoja sitä voi maailmassa olla, Dalton kun ei muistuta käytökseltään ketään niistä monista kissoista, joita on elämän varrella vastaan tassutellut. Ja onhan se ihmeellinen, ei siitä mihinkään pääse.
















Kun me palailimme reissultamme kotiin Karvahelvettiin, oli ensimmäisenä vastassa Caro, no kuinkas muutenkaan! Nappasin sitten Caron matkaan ja lähdimme samantien yöpisulenkille, joten jäipä näkemättä sekin ihme, jonka isäntä paluumme jälkeen kertoi: Sinni oli kiiruhtanut eteiseen moikkaamaan kopasta päästettyä Daltonia ja olivat nuuskineet siinä toisiaan hyvän tovin. Mitäh, Sinnillä oli ollut pentua ikävä?! Sinnillä, joka vielä muutamaa päivää aiemmin oli kammonnut samaista tyyppiä enemmän kuin mitään aikoihin. Että mitäs puhuinkaan siitä hurmurista? ;)
























Jo kaksi mennyttä yötä on kulunut makkarin portti auki niin, että eläimet saavat kulkea vapaasti öisinkin. Caro on ollut onnessaan päästessään takaisin makkariin, mikä varmasti auttaa palaamaan takaisin normaaliin mielentilaan siitä jatkuvasta pennun vahtaamisesta, ja Dalton vietti viime yönä ekan yön jossain muualla kuin ihmisen vieressä. Luulisin sen olleen olohuoneen mustassa telineessä (näkyy kuvissa), koska siitä on tullut kovinkin rakas nukkumapaikka: onhan se pehmeä ja siitä näkee suurimman osan kaikesta, mitä taloudessa tapahtuu. Eilen tehtiin myös kauppareissu, jonne koira lähti mukaan, mutta kissat jäivät ekaa kertaa kolmistaan. Kaikki hengissä, kun palasimme eikä mitään oltu edes hajotettu. :D Kaikki johdot tuli kyllä nypittyä varuilta pistokkeista irti, pennulla kun on pientä kiinnostusta niiden näpräilyyn.










Tänään sitten herättiin siihen, kun koko kissalauma - ja erityisesti aivan uuden aktiivisuusvaihteen löytänyt Sinni - juoksenteli pitkin kämppää toisiaan vaanien ja välillä nuuskien tai raapimistelineisiin kynsiään teroitellen. Noin äkkiä on Sinnin pelko vaihtunut uudeksi kaveruudeksi ja ai että sitä on kiva sivusta seurata! :) Muuten, se rokotusten yhteydessä (hahaa, nyt ehkä ymmärrätte paremmin miksi nuo ylipäätään rokotettiin pitkästä aikaa... ;) ) annettu kortisonipiikki on auttanut poistamaan kutinan kokonaan, toistaiseksi, ja karva on alkanut kasvaa takaisin huimaa vauhtia. Ollaan lisäilty Sinnin ruokaan myös omegaöljyä, mikä varmasti auttaa myös vähintään karvan kunnon suhteen. Sinnillä menee siis siltäkin osin paremmin kuin pitkiin aikoihin. Toivottavasti kortisonin vaikutus kestää piiiiitkään!

PS. Blogin ulkoasu päivittyy lähiaikoina, jos vaan suinkin saan asian suhteen jotain aikaiseksi, joten älkää ihmetelkö, jos meno tässä osoitteessa näyttää välillä omituiselta. Siis enemmän kuin yleensä. :D


20 kommenttia:

  1. Komea katras ja niin suloinen tulokas :)

    VastaaPoista
  2. Kyllä Dalton vaan on niin hurrrrmaava ! :)

    VastaaPoista
  3. Jotain taikaa tuolla pikkusöpöläisellä on tassuissaan, kun kaikki sujuu kuin rasvattu. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin mäkin luulen. :p Ihan hämmentävän helpolla on kaikki menny, tähän asti. Saa mennä jatkossakin, mun puolestani. :)

      Poista
  4. Eipä kyllä yhtään ihmetytä että tämä söpöläinen on hurmannut kaikki ♥

    VastaaPoista
  5. Okei. Saisi luvan kyllä meikäläisenkin luvata tuollainen pikkuinen... <3 Sinnille superpeukutus positiivisuudesta ja kortisonista tulleesta avusta! Jeiii :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :) Ja Sinnin homma on kokonaisuudessaan \o/ \o/ \o/ \o/ \o/ :p

      Poista
  6. Eihän moista hurmuria voi kukaan vastustaa! ♥ Ihania Sinni-uutisiakin, toivottavasti kutina pysyy pois! ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vieläkään ei näy kutinaa eli pari viikkoa ollaan jo päästy eteenpäin ilman sitä kiusaa. :) Pääsis vaikka ees sen 2kk yhellä piikillä, nii mieli ois jo siihenki kovin tyytyväinen!

      Poista
  7. No ei voi kieltää ettei Dalton olisi hurmuri. Mukavaa että teillä on lauma sopeutunut hyvin tulokkaaseen. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvin on menny juu! :) Paljon vaikeampaa ootettiin etukäteen, vaan ny kävi näin. ^^

      Poista
  8. Ompa jotenkin susimaisen näköinen tuo teidän Dalton! Mutta hurjan suloinen otus kyllä :) Sandra (http://hupsuja.blogspot.fi/) vinkkasi mulle että lukisin sun blogia, kun teillä on tuo uusi pentu ja itselleni on tulossa kahden viikon päästä pentu myös, ragdoll-poika Nuutti. :) mielenkiinnolla luen kyllä tuosta pennun totuttamisesta uusiin asioihin. Ei ole pojilla muuten ikäeroa kuin viikon verran, hauska lukea toisenkin pennun kuulumisia samalla kun itsellä on sellainen riehumassa kotona. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tosi hassua, että sanoit ton susihomman! Nimittäin tässä yhtenä päivänä googlettelin susien kuvia miettien oliko niillä saman väriset siltät kuin Daltonilla, jolla ne ovat sellaiset tumman keltaiset. :p Eli kaipa siinä jotain ulkonäöllistä yhteneväisyyttä susiin on, jännä kyllä.

      Voi, onnea tulevan pennun johdosta! :) Klikkailen itteni heti blogisi lukijaksi, koska luonnollisesti myös täällä päässä kiinnostaa noi pentujutut erityisen paljon näinä aikoina ja plussaa, että rotuvalintasikin on niin kovin tuttu, vaikka meillä tää uusin pentu onkin eri lajia. :)

      Poista
    2. Aijaa! Aika hauska sattuma. Joo jotenkin sen olemus ja ilme on silleen vähän susimaisen näköinen. :D Tekee kyllä Daltonista vaan komeamman, eli ei yhtään huono asia ;)

      Kiitos! Ja kiva saada sinut lukijaksi. :)

      Poista
    3. On. :p Ja juu, mielellään minä ees etäisesti sudelta näyttävän kissan kelpuutan. :D Hienoja ja komeita eläimiä ne sudet, nimittäin.

      Juu eipä mittää! :)

      Poista

Kiitos, kun kommentoit! :)