Ikävä lokakuu

Sunnuntain aamulenkki vähän venähti, hupsista... Piti käydä vain jossain suhteellisen lähellä, olihan kello vasta hieman yli kahdeksan ja aamukahvikin edelleen keittämättä, mutta niinpä vain tahattoman terhakasti tassuteltiin kuin huomaamattamme tuttuun suosikkipaikkaamme, hakkuuaukealle. Ja ai piru, että teki mieli sättiä itteään siitä, ettei tullut otettua edes pokkaria matkaan mukaan, niin näteiltä mm. rengasuriin jäätyneet lammikot uponneine koivunlehtineen näyttivät. Oravan penikkakin bongattiin, vaan otapa sellaisesta suhaajasta nyt sitten kännykameralla heilahtamattomia kuvia. Juu, ei toivoakaan.

Narkissos? 

Woot?

Tässä tää ny ois. Alas akka viskomaan! 

Ette muuten ikinä arvaa mitä hämmentävää tapahtui! Seuraavista videoista saattaa joku sen hämmennyksen aiheuttajan huomatakin (ainakin, jos klikkaa videot isommiksi katsoen ne YouTuben puolella):

Aivan oikein: Ouluun satoi tuon reissumme aikana ensilumi ja ne ihkaensimmäiset hiutaleet tallentuivat juurikin tuon ekan videopätkän loppupuolelle. Mikä mäihä, että satuin kuvaamaan juuri tuolloin! Tuo jälkimmäinen video on kuvattu heti ensimmäisen perään. Caro oli niin villinä tuon puunkarahkansa kanssa (jotain uutta vaihteeksi, kiitos?), ettei saanut sen kummempia väristyksiä taivaalta sataneista hiutaleista, mutta allekirjoittanut tuijotti yllättävää sadetta suu apposen auki kuin ensi kertaa elämässään olisi lunta nähnyt. :D On se vaan joka vuosi yhtä hämmentävää nähtävää, vaikkei pysyvästi maata peitäkään, vaan sulaa heti pois. Ja hyvä, että sulaakin. Ehditään me hankihörhöillä tarpeeksi monta kuukautta ilman ikävän lumista lokakuutakin...