keskiviikko 9. huhtikuuta 2014

11 kysymystä

Kaivellaas vaihteeksi vanhoja, ja tässä tapauksessa vanhoja haasteita, joita tämä blogi on vastaanottanut, mutta joihin en ole "ehtinyt" vielä vastailemaan. Tämänkertainen "11 kysymystä" -haaste tupsahti aikoinaan Doris-nimisen mäyriksen blogista. Kiitos sinne! :) En ite haasta nyt taaskaan ketään muita.


1. Flexi vai nahkatalutin? Miksi?

Nahkatalutin on parasta maailmassa, flexi taasen ittensä suuren punaisen paholaisen keksintö. Tätä mieltä olen ollut jo ihan kakarana mäyristä flexin kanssa talutellessani ja tulen olemaan vastakin. Nahkatalutin ei lipsu kädessä ja sen saa heitettyä lepposasti olalle koiran vapaana olon ajaksi, kun taasen flexi ei istu käteen mitenkään, ei mahdu taskuun ja riski taluttimen päreiksi pamahtamiseen on huomattavasti suurempi kuin nahkaremmin kanssa. On myös aina yhtä ikävää huomata, ettei sitä flexiä oikein osata tuolla kylillä käyttääkään. Muut ihmiset huomioiden, siis. Toki osa ihmisistä osaa, mutta ahdistavan monet eivät. 


2. Onko koiraasi koskaan luultu jonkun muun rotuiseksi (, kuin mikä se oikeasti on)?

Ei, ei ole.


3. Lemppari eläinkauppanne (perustelut!)?

Ei meillä kyllä varsinaisesti sellaista ole. :)


4. Kuvaile Elämäsi Koira (tai muu eläin) viidellä sanalla

Iloinen, aktiivinen, hyvähermoinen, sopeutuvainen, kiltti.


5. Jos sinun pitäisi aloittaa koirasi kanssa nyt jokin uusi harrastus, niin mikä se olisi?

Jäljestys, jota ollaan tässä jo aloiteltukin. Vesipelastus voisi kiinnostaa myös.


6. Onko sinulla jotain tavoitteita koirien tai yleensäkin koiramaailman suhteen (esim. jonkun kilpailun voitto, kasvattajaksi ryhtyminen tms.)?

Ei kai muita tavoitteita kuin oppia paremmaksi koirankouluttajaksi ja -omistajaksi. Caron kanssa tehdyt "aloittelijavirheet" toivon osaavani ohittaa seuraavan pennun kohdalla. Toivoisin myös löytäväni intoa aktiivisempaan koiraharrasteluun, ettei homma jäisi lopuksi ikää pelkän omatoimisen makkarajäljen tekemiseen, metsälenkkeilyyn ja canicrossailuun. Mutta niin, mistään noista ns. tavoitteista en ota stressiä. :)


7. Koiran ja omistajan sanotaan usein muistuttavan toisiaan. Mitkä on teidän "yhtäläisyyksiä"?

Häsläys. Äänekkyys. Leikkisyys. Eläminen pilke silmäkulmassa. Uimahulluus. Hällä väliä -asenne. Tietynlainen epäluuloisuus, "kunnes toisin todistetaan". Kai nämä jo riittää? :p


8. Miten oma elämäsi on muuttunut koiran myötä? Mitä olet saanut/menettänyt?

Olen aktivoitunut liikkumaan huomattavasti enemmän kuin aikana ennen koiraa. Ennen ekan ikioman koiran omistamista luulin tietäväni koirista paljonkin, mutta Caron hankkimisen jälkeen se kuvitelma on pyyhkiytynyt mielestäni aika vikkelään. ;) Olen kiinnostunut koirista aivan uudenlaisella tavalla, kokonaisvaltaisemmin. Pukeutumistyyli muuttui vannoutuneesta mekko- ja korkkaritytöstä koirankuolaystävällisempään suuntaan eli perus tuulipukujuntiksi - ja aina vaan pahemmaksi kuulkaas menee. :D Menettäneeksi en koe mitään (paitsi ehkä tyylitajuni, kröhöm...), sillä olen koko ikäni tiennyt, ettei koiraton elämä ole mulle koskaan täysin onnellista elämää.


9. Onko olemassa jokin koiramaailman villitys tai muotijuttu, jota et voi ymmärtää (esim. värjätyt turkit ja lakatut kynnet)?

Ainakin nuo annetut esimerkit ovat ehdottomasti nou nou. Lisäksi turhanpäiväinen koiran pukeminen saa voimaan pahoin. Tämä pitää sisällään ballerinamekot sun muut vastaavat naamiaisasumaiset retkut, joiden tarkoitus ei ole pitää ohutturkkista koiraa lämpimänä, vaan toimia ainoastaan ihmisen viihdykkeenä ja koiran kiusana. Niin ja koirankantoreput- ja laukut, joiden avulla koira viedään "lenkille", vaikka koira osaa kyllä kävellä ihan itekin. Hmph, sanon minä! Ja mitähän sanoisi tuo Caro, jos hommaisin sille sellaisen koirankantorepun ja sitten me painuttaisiin kaupungille "lenkille" 30+ -kiloinen koira meikäläisen reppuselässä keikkuen, ehkä jopa pistäytyen vaikka koirakahvilassa pikku sumpilla? ;D Juu, jospa ei.


10. Minkälainen koira on hyvä koira?

Omistajalleen sopiva koira. On oikeastaan paha mennä määrittelemään sen tarkemmin, sillä niin paljon on kiinni esim. koulutuksesta ja siitä onko oikea koira päätynyt oikealle ihmiselle. Jollekin hyvä koira on toisen kannalta aivan toivoton tapaus. Oman näkemykseni mukaan ei ole olemassa moniakaan huonoja koiria, mutta huonoja omistajia sitäkin enemmän. Vääränlaisia koiria vääränlaisilla ihmisillä. Mun kannaltani hyvä koira on aktiivinen, mutta kykeneväinen myös rauhoittumaan, oppivainen, elämäniloinen, ei muille aggressiivinen, mukautuvainen ja miellyttämisenhaluinen.


11. Jos koirasi olisi jokin julkkis, niin kuka ja miksi?

Se olisi aivan varmasti joku Duudsoneista: lämminsydäminen koheltaja, josta hyvin harva voi olla tutustumisen jälkeen pitämättä, vaikkei välttämättä täysin ymmärräkään. :D Hienostelijoiden kauhu. Joo, just sellainen "duudsoni"!


2 kommenttia:

  1. Olipa kiva lukea näitä - ja hihitellä myös :D Olisin kyllä valmis menettämään loputkin tyylitajustani, jos vain voisi ottaa haukun! Vaan jonakin päivänä joskus - nyt ei auta muu kuin kytätä toisten eläimiä ja toivoa pääsevänsä niiden kanssa kosketusetäisyydelle (tässä lähellä on eräs pieni puisto, jossa lähitalojen kisut usein hengaavat. Täällä siis on paljon ulkokisuja, jotka kyllä pysyvät kotinsä lähellä. Käyn siellä puistossa kyttäämässä kisuja kuin namusetä konsanaan) :D

    Koirat on täällä kasvatettu jotenkin oudosti niin, etteivät ne yleensä ole ihmisistä kiinnostuneista - eivät edes toisista koirista (ellei ole ennestään tuttu koira)! Ihan outoa jotenkin ja valitettavasti se supistaa paijausmahdollisuuksia, kun koiria ei kiinnosta tulla haistelemaan. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, että kelpaa. :D En oo ite aina oikein varma, että jaksaako näitä vastauksia kukaan ees lukea, vaikka itestä onkin hauska vastailla aina välillä. Haha, onneks sulla on siellä noita korvike-eläimiä sentäs, ettei tarvi ihan kokonaan ilman olla. Kyl mäkin stalkkaan kaikkia elukoita tuolla kylillä, vaikka omia kotona onkin. Namusetätädin vikaa löytyy täältäki. ;)

      Joo, oon kuullu, että "muualla maailmassa" koirat hengailee hyvinki sopuisasti julkisilla paikoilla, vaikkei niitä ois erityisemmin koulutettukaan. Kulkevat omistajan perässä ilman hihnaa aina ja kaikkialla. Oispa täälläki niin lepposa meno, mut eihän Suomessa silleen voi olla, ku pitää olla kauheasti kaikkia kiinnipitosääntöjä sun muita. x)

      Poista

Kiitos, kun kommentoit! :)