No onkos tullut kesä?

Meillepä ei kuulu yhtikäs mitään muuta kuin että viime päivät on katseltu sen sortin räntäsadetta, että parku on meinannut tulla. Upeat lumihanget ovat vaihtuneet kasaksi loskaa ja tiet ovat sitä laatua, että kävelykenkien sijaan mieli tekisi kiskaista joko luistimet taikka vesisukset jalkaan koiran kanssa pihalle lähtiessä. Varsinainen joulukuu, sanon minä... On siis juuri oikea hetki palata viime kesän aurinkoisiin tunnelmiin, joihin ei silloin ehditty blogin puolella perehtyä. 

Eräänä heinäkuisena päivänä suunnattiin tuon Hollolan lauman kanssa Päijänteelle veneilemään ja tältähän se touhu sillä retkellä näytti.

Aaah, järvi tuoksuu!

Veneretki Päijänteellä oli Caron elämässä laatuaan ensimmäinen, muttei varmastikaan viimeinen. Vesijärven puolella samainen purtilo oli koiruudelle jo edellisenä kesänä tutuksi tullut, mutta meinasi silti pojalla puntti tutista, kun ahtaaseen purkkiin oli ahdettu tällä kerralla vielä...

Onni, hirsien vetämisen ammattilainen.

...pelottava Onnikin! Pelottava Onni keskittyi kuitenkin lähinnä torkkumaan hytissä, sillä nuo sen "hivenen" haastavat mittasuhteet eivät kannustaneet hengailemaan keskellä venettä neljän ihmisen ja kahden muun koiran kanssa, tosiaan kun millään viiden tähden risteilyaluksella ei liikkeellä oltu.

Leo sen sijaan mahtui meidän muiden sekaan maisemaosastolle vallan mainiosti, olihan se tuolloin kesällä vielä aika pitkälti Caron kokoluokkaa.

Turvallisesti laiturilla.

Veneestä ulostautuminen samoin kuin veneeseen lastaaminen keulan luukun kautta oli Caron kohdalla sen luokan show, että siitä saisi väkerrettyä jo aivan oman postauksensa, mutta eipä nyt aleta jaarittelemaan asiasta sen kummemmin. Jos mainitsen meritähtiasennossa luukun yllä holtittomasti sätkineen & läähättäneen koiran ja muutaman ihmisen, jotka yrittivät tuota 30 kiloista meritähteä siitä luukusta sisään aika heikoin tuloksin tunkea (tosin menihän se siitä, lopulta!), ollaan varmasti jo aika lähellä asian ydintä. Rannalla lastausoperaatiotamme varsin monisilmäisesti pällistelleet henkilöt saivat kyllä uteliaisuudelleen rutkasti muutakin vastinetta kuin hämmentävän näköisiä vinttikoiria, jotka pällistelijöiden ilmeistä päätellen ovat ainakin tuolla Kuhmoisten suunnalla vähintäänkin yksisarvisiin verrattavissa olevia taruolentoja. ;)

Eiiiiii uskalla!

Leon levyinen laita.

Helppoa se veneeseen lastautuminen ei ollut Leollekaan (rampin käyttö meni lipsuviksi ja vapiseviksi tassuiksi silläkin), mutta se sentään handlasi tuon veneen laitaa pitkin köpöttelyn eli eipä tarvinnut yrittää pitkäjalkaa luukun kautta tunkea. Siinä sitä näkemistä vasta olisi ollutkin!

Karvatutka.

Pariinkin eri otteeseen piti tuota koiralaumaa veneestä suurella ähinällä pihalle purkaa, sillä piipahdimme myös eräässä saaressa grillailu- ja koiranjuoksutushommissa. 

Onni-parka ei tosin saaressa vapaaksi vahvojen viettiensä vuoksi päässyt (kauempana saman saaren rannalla kun oli pari muutakin venettä), mutta Leo pääsi hetkeksi ja Caro sitten oikein pidemmän kaavan kautta, sen vietit kun johtivat arvatenkin vain tasan yhteen paikkaan.

Mikäs se on noissa maisemissa istuskella, niih!

Jaa, makkaraa?

Nimittäin järveen! Siellä se pöhelö vuoroin polski, vuoroin kaulaa myöten jorpakossa istuskeli eikä pois meinannut tulla millään. Valmiita makkaroita kävi sentään vilkaisemassa ennen kuin mulahti takaisin sinne mistä tulikin. On se outo, kuten monesti ennenkin todettu on.

Mikäs sorsa se siellä taustalla kroolaa..?

Ei ollut Carolla noita uimakavereita, Leokin kun tyytyi vain tovin sen seurana kahlailemaan, mutta eiköhän tuo nauttinut olostaan kaikesta huolimatta. Ja kukapa ei olisi saaressa ja järvellä olosta nauttinut! Allekirjoittanut kun tuli viettäneeksi käytännössä kaikki lapsuutensa kesät noilla samoilla vesillä, niin kyllähän tuo selvää on, että jos ja KUN (tietysti kun!) se loton päävoitto sieltä joku päivä meidän kohdalle mätkähtää, niin oma kelluva koirankoppihan se on sitten vähintäänkin hommattava, jotta päästään viettämään kunnon kesähippielämää jonnekin päin Päijännettä, kauas kaupungin kuhinasta. Ja mistäpä sitä tietää, vaikka tuo haave toteutuisi joskus ihan ilman sitä lottovoittoakin...

PS. Kaksi alinta kuvaa ei jostain syystä avaudu isona katseltaviksi. Ei mitään hajua miksi niin. :(