Jos oli maanantain metsälenkki täynnä luonnon rauhaa ja ainakin pääasiassa suhteellisen rauhallista yhdessäoloa (ainakin meidän mittapuullamme, siis...), oli tämän päivän meininki jotain aivan muuta, vaikka samoissa maisemissa samoiltiinkin. Me ei nimittäin oltu tänään kahdestaan, vaan peräti nelistään, sillä Nana emäntineen lähti mukaan, Caron antura kun on viimein täysin parantunut ja täten myös seurassa meuhkaaminen on täysin sallittua. :)
Huomenna lisää kuvia samaisesta aiheesta, mutta eiköhän tuo alempaa löytyvä video (jota, kiitos hämärän sään, jouduin vaalentelemaan maiseman kustannuksella, jotta koirista ottaisi jotain tolkkua) kuitenkin kaikkein selvimmin kerro tuosta yli parin tunnin päivälenkin yleisluonteesta...
Ei varmaan yllätä ketään, että sohvalla on lojunut aika löysää koiraa kotiinpaluun jälkeen... ;) Veikkaan, että naapurin koiralassa on hyvin pitkälti sama homma.
Nämä sun otsikoinnit on sitä laatua, ettei voi jättää lukematta! Hauskaa näyttää olleen. Toi riekkuminen on kyllä aika ihana leposyy :)
VastaaPoistaNo hyvä niin, koska varsinaisesta blogitekstistä se laatu on kyllä kaukana aika monesti... :D
VastaaPoistaHuh, tuota videota! Kissakin tuli sohvalle viereen ihmettelemään ja tuijotti sitten lautassilmin läppäriä, josta noita hirmuisten petojen ääniä kuului :D
VastaaPoistaSano sille kissalle, ettei suotta pelkää penikoiden leikkiä. :D Ei ne mokomat huomaa ku toisensa. Tai noh, Caro ehkä huomais, vaan ku ei toi Nana anna oikein vaihtoehtoja. Naiset, aina alistamassa miehiä. ;p
VastaaPoista