Mites se homma nyt menikään..? Meillähän siis oli vielä eilen koira, jolla oli eturaaja jotenkin niin mystisesti pipi, että siinä piti jo suuresti huolissaan jopa lekurireissua miettiä. Ja sitten tänään, kun oli tarkoitus lähteä tuonne läheiselle hiekkakentälle hihnasta vapaana ja ennen kaikkea hillityn rauhallisesti sitä pikku potilastamme ulkoiluttamaan, oli meno vähän niin kuin tällaista:
Miten mulla on nyt sellainen fiilis, että tätä hoitsua on vähän huijattu sen ah niin traagisen nilkutuksen kanssa? Saamarin avohoitopotilas ja se sen mukamas pienin askelin toteutettu sopeutus takaisin täysivaltaiseksi yhteiskunnan jäseneksi! Jos tuon koiran jalka on jostain kohtaa kunnolla kipeä, niin minä taidan olla kyllä siinä tapauksessa jo suljetun osaston tarpeessa, niin pihalla tästä todellisuudesta olen...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos, kun kommentoit! :)