Tällaisilla helteillä ovat aika vähissä ne aktiviteetit, joista koirakin jaksaa silmänräpäystä pidempään innostua. Meidän otuksella se on melkein joko se uiminen tai ei mitään. Se todistettiin myös eilen, kun treffasimme Nanaa emäntineen sillä samaisella kentällä, jossa aiemmin pyöräilyäkin koitimme.
Tennispallohan meillä oli jälleen mukana vauhtia antamassa ja vaikka hetken siitä riemua riittikin, oli koirien vauhti aika laiskanlaista talvioloihin verrattuna.
Kovin kauaa ei toki uskaltanutkaan palloa heitellä, ettei olisi tarvinnut nääntyneitä koiranraatoja pois paikalta kantaa... Sellainen ei kuulu edes meidän käsitykseemme kivasta kesäpäivästä, vaikka vähän hönöjä ehkä useimmiten ollaankin.
Nana tosiaan väsähti ensimmäisenä ja pian seurasi esimerkkiä myös tuo meidän pallohullumme, joten siinähän ne parin tunnin treffit sujuivat lähinnä puiden varjossa istuskellen ja seurasta nautiskellen. Eipä niiden treffien aina tarvitsekaan niin vauhdikkaita olla, kunhan vaan kuulumisia päästään vähän vaihtamaan ja turkkia tuulettamaan.
Huomenna olisi sitten tarkoitus reissata porukalla veden äärelle, sillä huhu kertoo Nanan olevan aika laiskanlainen uimaan eikä allekirjoittanut suostu moista saksanpaimenkoirasta uskomaan ellei omin silmin näe, oman suvun koirat kun ovat olleet poikkeuksetta sen sortin vesipetoja, ettei mitään järkeä! Mukaan täytyy ottaa jokunen iskemätön uimalelukin, joskaan niiden kestävyydestä en menisi vetoa lyömään... Joka tapauksessa suurella mielenkiinnolla siis huomista reissuamme odottelen ja kameran akkua jälleen latailen.
Kyllä noi sun kirat on niin kauniita ja ihania!
VastaaPoistaTosiaan ainoastaan Carohan on mun otukseni. Nana on ihan toisen emännän koiruus, jota vain treffaillaan. :)
VastaaPoista