perjantai 11. marraskuuta 2011

Punainen kostaja

Vaihteeksi vähän hämäläisiä kissanretaleita. Leevi Levander ei pahemmin meitä seurallaan jaksanut viihdytellä Hollolassa pariin otteeseen piipahtaessamme, sillä kuten tavallista, viihtyi Leevi mieluiten ulkotarhassa omine nokkineen. 




Kerran kun Leevin sisälle rahtasin, ei mennyt puoltakaan tuntia katin jo roikkuessa etutassuin eteisen ovenkahvassa takatassut maata juuri ja juuri viistäen, vaativalla mau'unnalla ulosmenotoiveitaan alleviivaten. 


Kuvaahan en tuosta akrobaattisesta karkausyrityksestä ehtinyt ajoissa napsaista, mutta melkoinen selvästi kävi ilmi, että sisällä ei viihdytä ja varmasti se näistäkin kuvista paljastuu. On se katti karkaamisessa käsittääkseni joskus onnistunutkin oven jäätyä vahingossa pois takalukosta. 


Kun ei ovi hämärään vapauteen auennut lukuisista näyttävistä vihjauksista huolimatta, suostui kollipoika ottamaan lohdukkeena vastaan hieman pitkäkyntistä leuanrapsutusta. Kehräys oli sitten sen mukaista, kyseiseen ulkoerakkoelämään kiintyneeseen tarhaeläimeen kun on integroitu pahemman luokan huomionkipeysmagneettikin.




Hetkellisen ulkoilukiellon korvikkeena Leevi harrasti myös kissojen suurta suosikkia, viattoman käsivarren metsästystä. Ihan nätti arpi on tämän merkinnän kirjoittajan ranteessa edelleen muistona erään punavalkoisen kostajan kynsistä tai hampaista. Pahoittelen, etten ehtinyt katsomaan kummat niistä tarkalleen ottaen ranteeseeni iskeytyivät. Oli nimittäin tuolla nimenomaisella hetkellä kiire pelastaa hyökkäyksen kohteeksi joutuneesta raajasta se mitä vielä pelastettavissa oli...

Että olipas kiva nähdä taas muutaman kuukauden tauon jälkeen, oi Leevi (Prkl) Levander!

12 kommenttia:

  1. Mitäs et päästänyt ulos : D

    VastaaPoista
  2. Oo, mikä liekehtiväturkkinen karvasankari! Komea tämä punainen paroni, mutta ilmeisen räiskähtelevä persoona :D

    VastaaPoista
  3. Leevi oli ehta tappokone nuorempana eli aina oli hampaat/kynnet kiinni jossain kiljuvassa ihmisessä sama miten varoi. Ikä on onneks rauhottanu noita tapoja mitä ny välillä iskee villitys. :p

    VastaaPoista
  4. Mukavaa ku välil kissastaki.
    Se, että kissa osaa avata ulko-oven, on aika v*ttumaista. Pakko pitää ovet ainaki kaupungis takalukos. Maalla välil herään kylmään. Kissa(t) on häippässy ulos ja jättäneet oven auki. Jos kerran on opetellu oven avaamaa, pitäs sit samal olla pakolliin ovensulkemiskurssi.

    VastaaPoista
  5. Ihana kisu. Nyt tuli "kisukuume"

    VastaaPoista
  6. Meidän Läski-Vili on aika vekkuli avaamaan ovia. Ovenkahvat on käännetty toisinpäin ja yhteen oveen on laitettu amerikkalaismallinen pyöritettävä kahva,mitä ihmiset ei osaa avata...

    Lisäksi Läski-Vilillä on rohkeuden lisäksi älytöntä arkuutta, joten on nähty, kun rämppäsi itsensä etuovesta ulos ja hetimiten takaovesta sisälle...

    Läski-Vili, entisestään läskiintynyt vaikuttaa nykyään koirauuksien tultua tyttären luona.

    VastaaPoista
  7. Partapappa, kiva ois useamminki, jos vaan keksis mistä kirjottelee. :) Ny on tosin pari juttua suunnitteilla, kunhan vaan ehtis kirjotella, heh.

    Ovensulkemiskurssi kuulostaa just siltä, mitä Leevi tarttis. x) Tai vielä enemmän "Rakastan elää sisäkissana" -kurssia, ettei tarvis aina kytätä sitä samperin ovea pakenemista suunnitellen...

    - - -

    Pia, kisukuumeesta pääsee eroon tarjoamalla käsivartta jollekin Leevin kaltaiselle teurastajakissalle. ;)

    - - -

    S, Läski-Viliä alko liika vapaus ahdistaa. :D Ehkä se vaan tykkää elää vaarallisesti ja kokeilla rajojaan, vaikkei oikeasti tahokaan reissun päälle.

    VastaaPoista
  8. Ompa upea kisuli! Mahtavan näkönen! Ja kokonen ;D

    VastaaPoista
  9. Siinä on mitä rutistella aina ku vaan uskaltaa rutistella, kjäh! :p

    VastaaPoista

Kiitos, kun kommentoit! :)