tiistai 22. marraskuuta 2011

Yksin ja yhdessä

Tiedättekö kuka on opiskellut tänään tosi ahkerasti? Jos tiedätte, kertokaa ihmeessä mullekin, sillä itehän olen käyttänyt päiväni pääasiassa koiran lenkitykseen ja valokuvien muokkaamiseen. :D Damn. Huomenna täytyy vissiin nykäistä nettipiuha irti seinästä ja käskeä isäntää piilottamaan kaikki kamerat, että erään lemmikkiblogin kirjoittaja kykenee keskittymään oikeasti tärkeisiin asioihin kaiken maailman tyhjänpäiväisten harrastelujen (tässä kohtaa koira tuhahtaa kuuluvasti) sijaan...

Jos ei olisi heikkoa itsekuria, ei olisi myöskään näitä kuvia. Jokainen päättäköön ite tahollaan onko tämä hyvä vai huono asia, kjäh!

Metsäseisontaa.

Kepinhakuhyppyä.

Tavallista hyppyä.

Jäneshyppyä? 

Riemuhyppyä!

Nakerrusta. 

Tuijotusta. 

Odotusta. 

 Pönötystä.

Patsastelua. 

Katsastelua. 

Kallistelua. 

Loikoilua. 

 Kuulostelua.

Varmistelua.

Kotimatkalla kohdattiin muuten hykerryttävän söötti viiden kuukauden ikäinen sakemannipoika, jota oli aivan pakko pysähtyä moikkaamaan, vaikka me todella harvoin vastaantulijoita jäädään enää nykyään ihmettelemään. Eivätkä kuulemma normaalisti jää vastapuolenkaan tyypit, mutta minkäs sille mahdoit, kun luonto teki tehtävänsä ja oli suorastaan pakottava tarve päästä tutustumaan uuteen sakemanniin, puolin ja toisin. :D Aluksi pojat vähän toisilleen pärisivät ja karvojaan nostelivat, mutta eipä montaakaan minuuttia, kun jo läpsittiin toista pokkana turpiin ja haastettiin leikkimään kuin vanhaa tuttua. Huvittavan samanlaisia olivat kaikkia eleitään myöten (no voi mikä yllätys ;) ) ja tajusivatkin heti toisistaan, että ei se kaveri pahaa meinaa, vaikka karvat pystyssä uhitteleekin. :p Sääli vaan, että kyseinen koirakko ei kuulemma meidän nurkilla asu, joten eipä taideta enää uudelleen missään törmätä. Siinä olisi kyllä ollut Carolle melkoisen pätevä uusi painikaveri, sillä kukapas se hömelöä sakemannia paremmin ymmärtäisi kuin toinen hömelö sakemanni.

6 kommenttia:

  1. tosi hienoja kuvia, varsinkin nuo missä niin kovin ylväänä loikoillaan ja patsastellaan :)

    olispa täälläkin lunta ja pääsis ottamaan samantyylisiä kuvia..

    "mutta eipä montaakaan minuuttia, kun jo läpsittiin toista pokkana turpiin" ihanat! :DD

    VastaaPoista
  2. Kiitosta! Ite tosin erehdyin vilasemaan noita kuvia eri näytöllä millä oon noi julkasukuntoon laittanu ja näyttivät aika kauheilta (sama pätee muuten koko blogipohjan ulkoasuun), eli voin vain toivoa, että enemmistö lukijoista näkee ne kuten oon tarkottanu. :p Eläköön tekniikka ja erilaiset näytöt...

    Turpaan läpsiminen, tuo schäferin tapa sanoa "tykkään susta aivan kauheesti!!!" :D

    VastaaPoista
  3. Turpaan läpsiminen, tuo schäferin tapa sanoa "tykkään susta aivan kauheesti!!!"

    Oi ihanuutta, samanlainen tervehtimistapa on myös meidän pikkuruisella westiellämme - ja naapurikorttelin vielä pikkuruisemmalla bichon frisé -lapsella!

    En ole tainnut kertaakaan kehua kuviasi. No nyt käyn: ne ovat aivan loistavia.

    VastaaPoista
  4. Joo, onhan se yleinen tapa koirilla. :) Ois pitäny ehkä lisätä mukaan maininta joidenkin mielestä jopa ehkä hieman holtittomasta voimankäytöstä sen huitomisen yhteydessä. On nimittäin olemassa "leikkisää turpaan läpsimistä" ja "leikkisää turpaan LÄPSIMISTÄ". :D

    Kiitokset kehusanoista! :)

    VastaaPoista
  5. Tuo odotusta kuva on ihan kuin koira olisi tuhonnut vieressä olevan puun ja nyt vain odottelisi ylpeänä kehuja! :D On kyllä tosi hienoja kuvia, nuo hyppykuvat on uskomattomia!

    VastaaPoista
  6. Haha, oot ihan oikeessa tosta puukuvasta! :D Miksen mä ite tajunnu aiemmin... Ehkä se joku päivä pystyy tohonki, mut ihan niin majava se ei vielä oo, vaikka puita innolla tuhoaakin. :D

    Kiitos vaan kehuista! :) Hyppykuvia on aina tosi kiva ottaakin.

    VastaaPoista

Kiitos, kun kommentoit! :)